Jakamistalous, uhka vai mahdollisuus?

Julkaistu 7.11.2018 | Mikael Kämpe

Nykyisin yksi suosituimmista uusista bisnesmalleista on jakamistalous ja siihen vielä lisättynä alustatalous. Mitä tämä tarkoittaa ja mitä mahdollisuuksia se tuo?

Wikipedia määrittelee jakamistalouden näin: Jakamistalous (engl. sharing economy) on tapa jakaa, lainata tai vuokrata tavaroita omistamisen sijaan. Termillä viitataan yhteiseen tai yhteisölliseen talouteen, kuluttamiseen, käyttöön ja tuotantoon. Jakamistalouden ydinajatuksia ovat vajaakäytössä olevien resurssien tehokkaampi hyödyntäminen, siirtymä omistajuudesta käyttöoikeuksiin sekä vertaistoiminta ja –tuotanto. Tavaroita voidaan myös lahjoittaa tai vaihtaa. Myös palveluiden jakaminen tai eri palveluihin yhdessä osallistuminen kuuluu jakamistalouteen. Uudenlainen hajautettu tavarantuotanto voidaan myös lukea jakamistalouteen.

Yksinkertaisesti sanottuna jakamistalous tarkoittaa tavaroiden tai palvelujen jakamista vastikkeetta tai vastikkeen avulla. Näin on toimittu jo aikojen alusta. Maanviljelijät ovat iät ja ajat jakaneet osan tuotantovälineistään naapureiden tai kyläyhteisön kanssa. Kirjastot ovat palvelleet ja sivistäneet ihmisiä antamalla kaikille mahdollisuuden lukea kirjoja. Suomessa perinteinen jakamisen muoto on talkoot, vanha naapuriavun muoto, joka ikävä kyllä on tänä päivänä häviämässä.

Ajan myötä tähän jakamiseen on tullut mukaan bisnes. Ehkä yksi tunnetuimista toimialoista on autonvuokraus, jossa auton voi vuokrata tarvittaessa halutusta paikasta ja haluttuun aikaan niin työ- kuin lomakäyttöönkin. Suomen korkea autoverotus on osittain vaikeuttanut tätä bisnestä Suomessa. Meillä auton hankintahinnat ovat korkeat ja tämä vaikuttaa vuokrahintaan. Maissa, joissa autojen hinnat ovat edullisemmat, myös vuokraushinnat ovat alhaisemmat ja vuokraaminen on siellä suositumpi palvelun muoto. Tänä päivänä perinteisten vuokrafirmojen markkinoille ovat lisäksi tulleet erilaiset kimppa-autot, joustavat leasingmallit ja niin edelleen.

Toinen tunnettu vuokrattava tuote on ollut videot eli elokuvatallenteet. Aikoinaan videolaitteiden tullessa markkinoille alkoi katukuvaan ilmestyä myös videovuokraamoita. Tekniikan kehittyessä VHS-kasettien tilalle ilmestyivät DVD:t. Nyt nämäkin liikkeet alkavat hävitä katukuvasta palveluiden siirtyessä nettiin. Tekniikka on mullistanut tämän vuokrausmuodon fyysisestä tuotteesta digitaaliseksi tuotteeksi itse elämyksen pysyessä täsmälleen samana. Osittain sama kehitys on tapahtumassa kirjoille, jolloin myös kirjastojen rooli tulee muuttumaan. Molemmissa tapauksissa, kun tapahtuma siirtyy nettiin, on myös tämä tietyllä tavalla helpottanut asiakkaan tapaa toimia: homma hoituu kotisohvalta eikä enää tarvitse lähteä minnekään hakemaan tuotetta ja samalla palautus on automaattinen.

Itse työskentelen konevuokrauksen parissa, ja sitä on harjoitettu Suomessa jo kuudenkymmenen vuoden ajan. Voidaan sanoa, että 90-luvun lama teki tästä bisneksestä merkittävän tekijän. Kun lama iski koneiden myyntiin, mahdollisti se vuokrausliiketoiminnan kasvun merkittäväksi palveluiden tuottajaksi. Suomesta on lähtöisin kaksi kolmesta suurimmasta vuokraamosta Euroopassa.

Vuokrausliiketoiminnassa käyttöasteiden optimointi on yksi bisneksen kulmakivistä. Merkittävä osa liiketoimintaa on myös logistiikkaan, huoltoon ja korjaukseen liittyvä työ, joka ei välttämättä näy loppuasiakkaalle. Tänä päivänä turvallisuus- ja ympäristövaatimukset pakottavat kalustojen uusimiseen nopeammin kuin tuotteen elinikä sallisi. Tämä tarkoittaa sitä, että voi olla järkevämpää vuokrata tarvittavat laitteet kuin omistaa ne.

Myös henkilöstövuokraus on kasvanut paljon viimeisten 20 vuoden aikana. Henkilöstövuokrauksessa vuokrataan työvoimaa ja asiantuntemusta silloin, kun sitä tarvitaan tasaamaan tuotantopiikit tai tarvitaan hetkellisesti erityisosaamista, jota ei talosta sillä hetkellä löydy. Myös konsultointifirmat ovat osittain verrattavissa henkilöstövuokraukseen, mutta konsultoinnissa vuokrataan erityisosaamiseen liittyvää opastusta tai neuvontaa. Tässä suhteessa konevuokraus ja henkilöstövuokraus ovat lähellä toisiaan: apua vuokrataan tiettyihin töihin, tasaamaan tuotantopiikit tai projekteihin määrätyksi ajaksi.

Myös taksit ja hotellit ovat osa jakamistaloutta, ja ne ovat toimineet hyvin perinteisin menetelmin jo kauan. Tähän liiketoimintaan ovat kuitenkin internet ja alustatalous tuoneet uusia kilpailijoita ja ansaintamalleja.

Mitä sitten on alustatalous? Lainataan jälleen alustatalouden luomukselta Wikipedialta sanoja: ”Alustatalous on taloudellista, sosiaalista ja yhteiskunnallista toimintaa, jossa olennaisessa asemassa ovat Internet-infrastruktuuri ja sen päälle rakennetut palvelut. Tätä tietotekniikan mahdollistamaa ympäristöä voidaan kutsua alustaksi ja sillä tapahtuvaa taloudellista toimintaa alustataloudeksi.” 

Tänä päivänä maailman suurin ”taxifirma” ei omista yhtään autoa ja maailman suurin ”majoitusfirma” ei omista yhtään kiinteistöä. Uberin ja Airbnb’n tapaiset toimijat luovat uusia alustoja, joiden avulla halukkaat yrittäjät voivat jakaa omia tuotteitaan tai palveluitaan uudella tavalla osittain globaalisesti.

Jakamistalous on ikivanha toimintamalli, joka ajan saatossa hakee uutta muotoaan. Se on myös osittain paljon ympäristöystävällisempää, kun eri käyttäjät voivat hyödyntää samoja tuotteita/palveluja eli optimoidaan niiden käyttöasteet. Osittain lait, määräykset ja verotus ohjaavat muutosta.

Kaikkein suurimpia vaikuttajia muutokseen ovat alustalous ja digitaaliset työkalut. Nämä mahdollistavat uudet toimintatavat ja tuovat markkinoille uusia joustavia kilpailijoita, joilla ei välttämättä ole omia tuotteita, vaan ratkaisut niiden jakamiseen. Sitä ei tarvitse pelätä, mutta on ymmärrettävä, että uusi teknologia voi mullistaa eri aloja radikaalisesti ja myös tuoda meille kaikille uusia mahdollisuuksia käyttää uusia tuotteita tai ansaita tuotteillamme, kun niitä ei itse käytetä. Myös tuotannossa tapahtuu jo nyt tuotannon jakamista ja 3D-printtaus tuo tähän vielä uusia mahdollisuuksia.

On vaikea ennustaa tulevaisuutta, mutta varmaa on se, että kehitys tuo markkinoille uusia ja mielenkiintoisia ratkaisuja. Eli jakamistalous on meille kaikille tuttua ja jokapäiväistä elämää, mutta alustatalous tuo tähän mahdollisuuden luoda uutta bisnestä.

Mikael Kämpe
Toimitusjohtaja, Ramirent Finland Oy
  • Koulutuskalenteri
  • Hallitusohjelmatavoitteet
  • Markkinakatsaus