Nopeusrajoitettuja henkilöautoja ei ole mietitty loppuun asti

Julkaistu 11.4.2018 | Stefanie Brandt

Kauppakorkeassa meille opetettiin, että demokratian ja hyvinvointivaltion tuoma etu yrityksille on varmuus ja luotto siihen, että järjestelmään voi luottaa ja että kaikkia kohdellaan hyvin. Toimintaympäristön ennustettavuus ja johdonmukaisuus onkin yrityksille tärkeää, myös meille suomalaisille perheyrityksille.

Olemme olleet täällä veronmaksajina 112 vuotta, ensin Venäjän keisarikunnan aikana ja Suomen itsenäistymisen jälkeen Suomen verovelvollisina. Olemme ja haluaisimme jatkossakin olla suomalainen perheyritys. Ei kuitenkaan ole sellaista vuotta, milloin emme olisi joutuneet taistelemaan tavalla tai toisella uusia hankkeita, uusia veroja tai uutta lainsäädäntöä vastaan. Tuoreimpana esimerkkinä liikenne- ja viestintäministeriössä parhaillaan valmisteilla oleva nopeusrajoitettujen henkilöautojen salliminen nuorten käyttöön on käytännössä pysäyttänyt mopoautokaupan. Jos hanke lopulta toteutuu, on se lopullinen kuolinisku mopoautoille, mutta myös isommille mopo- ja kevytmoottoripyörämarkkinoille ja sitä kautta koko moottoripyöräalalle. Noin puolet moottoripyöräilijöistä on hankkinut ensin mopokortin, eli jos hanke lopettaa mopoilun tai vähentää sitä huomattavasti, kärsii myös moottoripyörämyynti.

Valmistelulla jo tässä vaiheessa aiheutettu markkinahäiriö on siis massiivinen, etenkin ottaen huomioon, että uudistus saattaa lopulta pysähtyä suomalaisten päättäjien havahtumiseen uudistuksen todellisiin vaikutuksiin tai ongelmiin EU-lainsäädännön kanssa. Esimerkiksi hallituksen viime vuonna valmistelema prätkä- ja venevero aiheutti 100 000 moottoripyörän joukkopaon rekisteristä, vaikka veron säätämisestä lopulta päätettiinkin luopua. Näillä valmisteluprosesseilla on siis jo itsessään valtavat negatiiviset vaikutukset alaan, vaikka ne eivät lopulta edes johtaisi mihinkään.

Mitä vaikutuksia uudistuksella sitten olisi?

Nopeusrajoitettujen henkilöautojen tarjoamista nuorten käyttöön on perusteltu ennen kaikkea mopoautojen vaarallisuudella ja turvallisuuden parantamisella. Trafin mukaan mopoautot ovat kuitenkin selvästi mainettaan parempia: mopoauto-onnettomuuksissa loukkaantumisista 3% on vakavia, kun henkilöautoilla vastaava luku on 8%. Uudistuksen ”turvallisuushyödyt” näyttäisivät siten olevan hyvin kiistanalaiset.

Yksikin onnettomuus on aina liikaa, mutta “traktoriauto” ei ole tähän ratkaisu, pikemminkin päinvastoin. Uudistuksen vaikutuksia arvioitaessa pitäisi pohtia vakavammin todellista riskiä, jonka täysikokoiset henkilöautot nuorten käsissä aiheuttavat, erityisesti muille liikkujille, kuten kevyelle liikenteelle. Tämä on vakavasti otettava asia, sillä uudistus lisäisi moottoriajoneuvojen käyttöä iässä, jolloin liikennekäyttäytyminen on korostuneesti riskejä ottavaa.

Nuorten kuljettajien riskit yhdistettynä yli tuhatkiloiseen ajoneuvoon aiheuttavat mopoautoja ja mopoja huomattavasti suuremman riskin muulle liikenteelle, myös jalankulkijoille ja pyöräilijöille. Nopeuden kaksinkertaistuessa jarrutusmatka nelinkertaistuu eli ajoneuvon nopeus ja massa vaikuttavat suoraan jarrutusmatkan pituuteen. Samoin ajoneuvon törmäysenergia nelinkertaistuu, kun törmäysnopeus kaksinkertaistuu. Kun massa ja nopeus lisääntyvät, mutta kuski on edelleen riskejä ottava 15-vuotias, jokainen voi miettiä, mitä riskejä jarrutustilanteessa seuraa heikommassa asemassa oleville jalankulkijoille ja pyöräilijöille. Kansainvälistä vertailua ei ole vielä tehty, mutta maassa kuin maassa, mitä nuorempi kuski, sitä vaarallisempi hän on muille tienkäyttäjille.

On myös syytä tiedostaa, että uudistus lisäisi hitaasti kulkevien ajoneuvojen määrän liikenteessä 5-10-kertaiseksi verrattuna nykyiseen mopoautokantaan. Trafin mukaan teillämme ajaisi tulevaisuudessa siis ainakin 41 000 hitaasti kulkevaa ajoneuvoa aiheuttamassa ruuhkia, lisäämässä jonoutumista ja ohituksia sekä alentamassa muun liikenteen matkanopeutta. Tämä vaikuttaisi paitsi turvallisuuteen, myös talouteen sekä tavara- että henkilöliikenteen hidastumisen kautta. Tällä kaikella olisi myös liikennepäästöjä lisäävä vaikutus. Huomionarvoista on myös se, miten uudistus ohjaisi nuoria jo varhain henkilöauton käyttöön joukkoliikenteen tai kevyen liikenteen sijaan, mikä on vastoin hallituksen omaa tavoitetta lisätä vähäpäästöisten liikkumismuotojen suosiota.

Miksi uudistusta sitten edistetään, vaikka vaikutukset ovat kyseenalaiset?

On selvää, että uudistuksella on vaikutusvaltaisia lobbareita ja kannattajia. Autoala on ajanut muutosta aktiivisesti, koska se on heidän intressiensä mukainen luoden heille ison bisnesmahdollisuuden. Autoalan lobbauksen siis ymmärtää hyvin, mutta miksi myös monet poliitikot ajavat muutosta kuin käärmettä pyssyyn, vaikka on selvää, että 15-vuotiaiden päästäminen henkilöauton rattiin ei ole ongelmaton kysymys? Onko syynä vain autoalan poikkeuksellisen kova edunvalvonta? Todennäköisesti kyse ei ole vain tästä, vaan asiaan liittyy myös asian vaikutusten ymmärtämättömyyttä, ehkä joissain tapauksissa myös piittaamattomuutta.

Julkinen keskustelu asian ympärillä on kieltämättä tähän asti ollut niin yksipuolista, että todennäköisesti kyse on pääosin aidosta tiedon puutteesta. Nopeusrajoitettujen ajoneuvojen käyttöönottoa on ajettu osittain virheellisin argumentein ja kokonaiskuvaa ymmärtämättä. Siksi olisi tärkeää, että asiaan tartuttaisiin median ja päättäjien toimesta kunnianhimoisemmin, vaadittaisiin parempia vaikutusarviointeja ja keskusteltaisiin niistä avoimesti.

Toivonkin, että aiheeseen perehtyessään päättäjät lopulta ymmärtävät, kuinka järisyttävä vaikutus uudistuksella olisi erityisesti liikenteen kokonaisturvallisuuteen, mutta myös koko suomalaiseen liikennekulttuuriin liikenteen hidastuessa ja nuorten oppiessa yksityisautoiluun jo teini-iästä lähtien. Tärkeintä, että päätöksenteko perustuu todellisiin vaikutusarviointeihin ja muutoksen seuraukset ovat avoimesti arvioitavana. Tämä todennäköisesti muuttaisi monen päättäjän ajattelua ja voisi johtaa uudistuksen valmistelun keskeyttämiseen.

Stefanie Brandt
Brandt Oy:n hallituksen jäsen
  • Koulutuskalenteri
  • Hallitusohjelmatavoitteet
  • Markkinakatsaus