Tekoäly tulee, so what

Julkaistu 9.5.2018 | Markku Uitto

Kirjoitin ensimmäisen kerran tekoälystä vuoden 2016 syksyllä. Silloin tekoäly oli ”vain” yksi alakäsite digitalisaation alla kuten automaatio, IOT tai big data. Nyt tekoäly näyttää ottaneen vallan. Ei nyt ihan Terminator-elokuvan hengessä, mutta mediassa ja jopa elinkeinoministerin puheissa.

Ja kun Googleen laittaa hakusanaksi tekoälyn, löytyy sieltä loputon määrä linkkejä viimeisen kuukauden ajalta. Kymmenentuhatta suomalaista on ilmoittautunut vajaan kahden viikon kuluttua verkossa avattavalle Tekoälyn perusteet -kurssille.

Kelju K. Kojootti

Luin helmikuussa sunnuntain Hesarista mielenkiintoisen jutun otsikolla: ”Tekoälyyn perehtynyt Antti Merilehto varoittaa suomalaisia yritysjohtajia: Putoatte pian kuin Kelju K. Kojootti kallionkielekkeeltä, jos ette toimi nyt”.

Soitin Antille heti seuraavalla viikolla ja pyysin hänet kertomaan asiasta enemmän Teknisen Kaupan Liiton kevätkokouksessa huhtikuun lopussa. Hän kertoikin omasta heräämisestään, joka johti kirjan ”Tekoäly-Matkaopas johtajille” kirjoittamiseen. Antin mukaan tekoälyn kanssa on nyt sama tilanne kuin sähkön kanssa aikoinaan: kaikkia käyttömahdollisuuksia ei vielä tiedetä eikä ymmärretä. Sähköäkin käytettiin ensin vain valaisemiseen.

Tekoälyn määritelmiä on monta. Antin mukaan tekoäly koneen suorittamaa toimintaa, joka ihmisen tekemänä olisi älykästä.

Konenäkö

Esimerkkejä ratkaisuista ja teknologioista, joissa tekoälyn paradoksi on toteutunut, ovat konenäkö, erityisesti kasvojen tunnistus, autonomiset ajoneuvot, puheen automaattinen muuttaminen tekstiksi, automaattinen kielenkääntäminen ja tietokoneen voitto shakissa sekä AlphaGon voitto go-pelissä.

Teknisen kaupan kannalta mielenkiintoinen teknologia on esimerkiksi konenäkö. Kiinassa on 176 miljoonaa valvontakameraa, arvioi kansainvälinen tutkimuskeskus IHS Markit. Testimielessä brittitoimittaja ehti kävellä 3,5 miljoonan ihmisen kaupungissa seitsemän minuuttia ennen kuin joukko poliiseja otti hänet kiinni. Tietokoneet olivat löytäneet hänet hetkessä vertaamalla poliisiasemalla otettua kuvaa valvontakameroissa viliseviin kuviin. ”Nosta käteistä kasvoillasi”, lukee pekingiläisen pankin käteisautomaatin valikossa.

Suomessa poliisiautoissa on laite, joka tunnistaa rekisterinumerot ja hakee sen omistajaan ja haltijaan liittyvät tiedot eri hallinnon rekistereistä, jolloin poliisit voivat käyttää aikaa muihin töihin kuin autojen tietojen hakemiseen.

Konenäkö yhdistettynä robotiikkaan luo teollisuuteen kilpailuetua. Konenäöllä varustettu tuotantolinja voidaan pitää käynnissä ympäri vuorokauden ja konenäkö huolehtii yhdessä muiden järjestelmien kanssa siitä, että vaurioituneet tai laatukriteerien vastaiset tuotteet eivät päädy asiakkaalle. Konenäköratkaisut tarkistavat tuotteen laadun riittävän nopeasti muun tuotantoautomaation kannalta.

Työ muuttuu

Tekoäly ja robotiikka ovat jo korvanneet tehtaissa manuaalista ja rutiininomaista työtä, mutta niiden käyttömahdollisuudet laajenevat koko ajan. Tekoäly on tulossa nyt palvelualalle, jossa rutiininomaiset, selkeiden ohjeiden mukaisesti tapahtuvat tehtävät ovat helposti automatisoitavissa. Tällaisia ovat tavanomainen asiakasneuvonta, lainapäätökset, etuuskäsittely ja sijoitusneuvonta. Esimerkiksi valintamyymälöissä on nykyään automaattikassoja ja entisestä kassamyyjästä onkin tullut kassanvalvoja.

Tulevaisuuden tekoälysovellukset saattavat korvata myös hyväpalkkaisten asiantuntija-ammattien – kuten juristien tai lääkärien – työtehtäviä: ne saattavat esimerkiksi diagnosoida sairauksia tai käydä läpi korkeimman oikeuden ennakkopäätöksiä. Lääkärin työn ydin voikin tulevaisuudessa olla diagnosoinnin sijaan potilaan kohtaamisessa.

So what

Mitenkähän tähän kaikkeen tekoälyhypetykseen pitäisi suhtautua? Olla ainakin kiinnostunut ja lukea asiasta mahdollisuuksien mukaan – kuten vaikkapa Antin kirjan ensi alkuun.

Sitten ainakin itse miettisin, mistä kertyy paljon dataa, jota yhdistämällä ja analysoimalla voisi löytyä jotain säännönmukaisuuksia tai poikkeavuuksia. Voisiko tämän tehdä ihmisen sijaan kone, joka tehostaisi tai parantaisi jotain yrityksen prosessia?

Tämä tarkoittaa koneoppimista ja lopputuloksena voisi olla esimerkiksi asiakkaalle paremmin hänen tarpeisiinsa sopiva tuote- ja/tai palveluratkaisu. ”Valmiita” työkalujakin tähän kuulemma löytyy netistä. Esimerkiksi Microsoft, Google ja IBM tarjoavat omia ratkaisujaan. Taidanpa laittaa heti huomenna tilaten.

Markku Uitto
  • Koulutuskalenteri
  • Hallitusohjelmatavoitteet
  • Markkinakatsaus