Ennen kaikki oli paremmin

Julkaistu 13.8.2019 | Markku Uitto

Pitkäaikainen trendi kohti entistä vapaampaa maailmankauppaa on muuttanut globaalia työnjakoa merkittävästi. 70-luvulla monissa tuontituotteissa luki Made in Germany, Made in Japan tai Made in Hong Kong. Tänä päivänä monien kestokulutushyödykkeiden tuotanto siirtyy nopeasti sinne, missä työvoiman ja muiden tuotannontekijöiden hinta ja saatavuus sekä valtioiden myötämielisyys ovat parhaat. Tämä on tarkoittanut käytännössä etenkin työvoimavaltaisen teollisuustuotannon siirtymistä kehittyneistä maista kehittyviin talouksiin ja siten myös mahdollistanut ulkomaisten investointien lisääntymisen näissä talouksissa. Isossa kuvassahan se on ollut mitä parhainta kehitysapua kehittyville maille.

Tästä ”uudesta” työnjaosta ovat hyötyneet lähes kaikki maat ja etenkin niissä asuvat kuluttajat. Monien kestokulutushyödykkeiden hinnat ovat laskeneet merkittävästi ominaisuuksien samaan aikaan kasvaessa räjähdysmäisesti. Tämä on johtanut kehittyneissä maissa palveluiden korostumiseen, kun varsinkin ns. bulkkituotanto on siirtynyt halvemman kustannustason maihin.

Kuitenkin pinnan alla on kuohunut jo pitempään. Finanssikriisi reilut kymmenen vuotta sitten ja sen johdannaisena taantuma lopetti länsimaissa monia suuria tuotantolaitoksia, ja irtisanottujen työntekijöiden ja heidän edunvalvojiensa ääni alkoi nousta ja tuomita tämän uuden työnjaon. Tämä tyytymättömyys oli yksi avaintekijä, joka edesauttoi Yhdysvaltojen nykyisen presidentin Donald Trumpin kapuamisessa maailman vaikutusvaltaisimpaan työtehtävään. Trump toteuttaa yksi kerrallaan antamiaan vaalilupauksia muun muassa pyrkimällä palauttamaan teollisuustuotantoa takaisin Yhdysvaltoihin. Ja laittamalla rajoja kiinni. Ennen kaikki ole paremmin. America first.

Trumpin aloittama kauppasota etenkin Kiinan kanssa ravistelee maailmankaupan näkymiä. On myönnettävä, että Kiinan kommunistinen hallinto on määrätietoisesti subventoinut monia teollisuuden aloja ja kiinalaiset yritykset ovat tehneet tekijänoikeusloukkauksia aiheuttaen mittavaa vahinkoa länsimaisille yrityksille. Tiettyjä perusteita Trumpin kovaan linjaan Kiinaa kohtaan on siis olemassa. Toisaalta tapa, jolla Twitterin kautta uhataan seuraavista toimista tai vastatoimista valtiota vastaan, aiheuttaa voimakasta epävarmuutta markkinoilla ja johtaa maailmankaupan hidastumiseen. Vielä kun uhittelun kohteeksi kelpaa myös EU, Meksiko tai Kanada, joita on vaikeampi syyttää epäreilusta kilpailusta.

Kansallismielisyydestä on tullut viime vuosina länsimaissa jo valtavirtaa. Valitettavasti monien nationalistien pääargumentit ovat menneestä maailmasta eli pysäytetään globalisaatio, vapaa kauppa ja maahanmuutto. Pannaan siis rajat kiinni ja palataan takaisin ”vanhoihin hyviin aikoihin”. Tämä sirkushan on ollut käynnissä viimeiset kolme vuotta Iso-Britannian kanssa.

Kävin kesälomalla Saxilbyn kylässä, joka sijaitsee Lincolnshiren kreivikunnassa Englannin itärannikolla. Tämä maatalouspainotteinen kunta oli yksi Brexit-myönteisimmistä alueista Britanniassa, EU-eron puolesta antoi äänensä 66 % kuntalaisista. Viehättävän Bed & Breakfast -paikan pitäjä Gordon (ex-RAF-pilotti) yhdessä vaimonsa Margaretin valisti, että on upeaa, että he saavat maansa vihdoin takaisin. Bryssel ei ole saanut mitään hyvää aikaan ja siellä säädetyt lait jarruttavat Iso-Britannian kehitystä. Jatkossa he voivat solmia parempia kahdenvälisiä kauppasopimuksia niin Yhdysvaltain kuin muidenkin maiden välillä. Lähtiessämme kauniista majatalostamme maksutavat olivat käteinen tai shekki. Koska tuttavamme oli majoituksen meille buukannut, niin tällä kertaa tilisiirtokin onnistui.

Iso-Britannia on konservatiivinen kuningaskunta (tässä ei ole mitään pahaa). Brittiläinen imperiumi oli maailmanhistorian suurin imperiumi ja supervalta. Nyt se kipuilee sitä, ettei sillä ole enää niin merkittävää asemaa maailmataloudessa (toki sijalla 6) tai maailmanpolitiikassa. Se on vain osa EU:ta. Moni toivoisi Britanniasta tulevan jälleen se mahtimaa, joka oli ratkaisemassa toista maailmansotaa ja joka oli teollisen vallankumouksen alulle saattaja.

”Ennen kaikki oli paremmin” ei ole meille suomalaisillekaan vieras ajatus. Suomalaiset pitävät 1980-lukua vuosikymmenenä, jolloin elämä on ollut Suomessa parhaimmillaan, kertoo Yle Uutisten kysely vuodelta 2013. Aika kultaa muistot. Onhan Suomessa viime vuosinakin jotkut poliitikot vakavalla naamalla vaatineet markkaa takaisin. Ei sentään Neuvostoliittoa. Mutta aikakonetta ei ole keksitty, eikä menneisyyteen ole paluuta. Eletään tässä ja nyt ja toivotaan, että ihmiset, tuotteet ja palvelut sekä pääomat liikkuvat jatkossakin mahdollisimman vapaasti kaikkialla maailmassa.

Markku Uitto
Teknisen Kaupan Liiton toimitusjohtaja
  • Koulutuskalenteri
  • Hallitusohjelmatavoitteet
  • Markkinakatsaus