Hiilineutraali liiketoiminta – kun kahdesta rumasta sanasta tulee yhdessä hyvä

Julkaistu 8.4.2020 | Juha Ala-Hiiro

Aikaansa seuraava on siitä jäljessä. Viime aikoina tulevan ennustaminen liiketoiminnassa on epäonnistunut lähes kaikilta. Kummoinenkaan oraakkeli ei tarvitse olla, etteikö osaisi ennustaa, että ilmastonmuutos on olennainen osa yritysten tulevaisuutta jatkossakin. Megatrendi on ja pysyy, ja sen vaikutukset vain kasvavat.

EU:n tavoitteena on olla hiilineutraali vuonna 2050. Tähän Suomi valtiona vastasi kunnianhimoisella tavoitteellaan olla samassa tavoitteessa jo vuonna 2035 ja kiertotalouden mallimaa vuonna 2025. Tavoite ei liene ihan mahdoton, sillä olihan Suomi hiilineutraali vielä 1950-luvulla. Vauhtia lisää se, että kaupunkien ja kuntien tavoitteet ilmastonmuutoksen suhteen ovat vielä kunnianhimoisemmat.

Hiilineutraalius on tilanne, jossa toiminta ei muuta ilmakehän hiilipitoisuutta, toiminnan nettohiilijalanjälki on nolla. Hiilineutraali yhteiskunta tuottaa ilmakehään vain sen verran hiilipäästöjä kuin se pystyy sitomaan niitä ilmakehästä.

Liiketoiminta on ansiotarkoituksessa tehtyä taloudellista toimintaa, jonka tarkoituksena on joko luoda pääomaa ja voittoa tai ylläpitää omaa toimintaansa.

Päästötön työmaa on yksi esimerkki hiilineutraalista liiketoiminnasta. Päästötön työmaa -konseptissa siirrytään työmailla vaiheittain ja eri keinoin kohti kasvavaa päästöttömyyttä. Yksi keino on vähentää työkoneiden päästöjä, toinen kiinnittää huomiota vähäpäästöisempiin materiaalivalintoihin ja muitakin keinoja on. Päästötön työmaa tarkoittaa siis tavoitetta ja asennetta, johon edetään vaiheittain – ja sitten lopuksi kohti päästöttömyyttä.

Kesäkuussa alkaa Espoon kaupungin ensimmäinen päästötön työmaa -pilotti, Suurpellon Lukutori. Ensimmäisessä vaiheessa on tarkastelun alla ensisijaisesti työmaa-aitojen sisäpuoli ja siellä tapahtuvat kuljetukset sekä työkoneiden päästöt. Oslosta lähtöisin oleva päästöttömän työmaan konsepti pitää sisällään myös lämmityksen, materiaalien ja palvelujen tuottamisen sekä niiden logistiikan. Myös maamassojen ja henkilökunnan kuljetukset, purkurakentaminen sekä jätehuolto ovat konseptin keskiössä päästövähennysten laskennassa. Espoon pilotissa huomioidaan myös nämä, mutta ennen kaikkea aletaan luoda konseptia, jota kehitetään käytettäväksi myös tulevilla työmailla, toki työmaakohtaisin suunnitelmin.

Samansuuntaisia suunnitelmia on myös kaupunkien muilla yritysalueilla. Työmaakoneiden päästöt ovat osa kaupunkien ja kuntien ilmastopäästöjä sekä terveydelle vaarallisia hiukkas- ja typenoksidipäästöjä. Tarkoitus on käyttää vaihtoehtoisia fossiilivapaita käyttövoimia, kuten biodieseliä, biokaasua ja vihreää sähköä. Myös työkoneiden tehokas, suunniteltu ja järkevä käyttö, niiden logistiikka ja oikean työkoneen valinta ovat merkittävä osa päästöttömyyden tavoitetta.

Ympäristöministeriö ja pääkaupunkiseudun kaupungit neuvottelevat julkisen hankinnan green deal -sopimusta, ja suunnitelmassa on myös mukana päästöttömän työmaan konsepti. Rakennusteollisuus RT ry on laatimassa Rakentamisen muovit green deal -sopimusta ja Rakli ry sai jo Kestävän purkamisen green deal -sopimuksen valmiiksi. Teknisen Kaupan Liiton Työkonealan green deal -sopimus on jo laadittu, siihen on sitouduttu ja lisää sitoutujia odotetaan.

Mitä todennäköisemmin ensi kesänä päästöttömän työmaan pilotissa Espoossa nähdään jo sähkökäyttöinen 4,2 tonnin pyörökuormaaja päivittäisessä työssä ja työmaa on perehdytetty vähäpäästöiseen toimintaan. Tarjouspyyntö työmaasta on jo Hilmassa. Ja tämä on vasta alkua.

Juha Ala-Hiiro
Johtava asiantuntija, Teknisen Kaupan Liitto
  • Koulutuskalenteri
  • Hallitusohjelmatavoitteet
  • Markkinakatsaus