Ilmastolla on merkitystä

Julkaistu 26.2.2020 | Markku Uitto

Ilmastonmuutos on tosiasia. Vaikka ilmaston lämpeneminen on ollut tapetilla muun muassa Pariisin ilmastosopimuksessa 2015, voidaan IPCC-erikoisraporttia syksyllä 2018 pitää käänteentekevänä siinä, että huoli ilmastonmuutoksesta levisi ympäri maailman. Kansainvälinen ilmastopaneeli IPCC julkaisi silloin erityisraportin, jonka mukaan maapallon keskilämpötilan kohoaminen 1,5 asteella esiteollisesta ajasta aiheuttaa vakavia seurauksia.

Keskustelu ei enää koske sitä, mistä lämpeneminen johtuu. Pikemminkin sitä, kuinka nopeasti maapallo lämpenee. Jotkut ovat toisaalta sitä mieltä, että ilmastonmuutos ei ole ihmisen syy, kuten esimerkiksi fyysikko Jyrki Kauppinen ja Yhdysvaltain presidentti Donald Trump ja Brasilian presidentti Jair Bolsonaro toteavat. Heillä on tosin aika vähän tutkittua tietoa väittämiensä tueksi.

Sääntely on ollut keskeisessä roolissa pyrittäessä vähentämään ilmaston lämpenemistä edistäviä kasvihuonepäästöjä. EU on ottanut keskeisen roolin ja etunojan ilmastonmuutoksen hillitsemisessä. EU:n päästökauppajärjestelmän tavoitteena on teollisuuden hiilidioksidipäästöjen vähentäminen. EU-parlamentti hyväksyi ehdotuksen vähentää autojen päästöjä ja lisätä sähköautojen määrää liikenteessä. EU:n tuoreen Vihreän kehityksen investointiohjelman tavoite on kerätä vähintään tuhat miljardia (eli biljoona) euroa julkisten ja yksityisten investointien kautta seuraavien kymmenen vuoden aikana. EU:n talouden muuttaminen ilmastoneutraaliksi vuoteen 2050 mennessä vaatii massiivisia investointeja puhtaan energian teknologioihin.

EU on asettanut Suomen kasvihuonekaasujen päästövähennystavoitteeksi taakanjakosektorille vuodelle 2030 39 % verrattuna vuoden 2005 tasoon. On laskettu, että nykytoimet eivät riitä tavoitteen saavuttamiseen. KAISU eli keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma vuoteen 2030 hyväksyttiin eduskunnassa vuonna 2017.

Hallituksen viimekesäisessä hallitusohjelmassa on monia linjauksia kohti hiilineutraalia Suomea ja helmikuun alussa se ilmastokokouksessaan julkisti tiekartan, joka määrittelee ilmastotoimien valmistelun aikataulun ja tavoitteet sekä linjaa uusista hiilineutraaliutta tukevista toimista. Puhtaiden investointien vauhdittamiseksi hallitus päätti esimerkiksi alentaa teollisuuden sähköveron EU:n minimiin asteittain 2021 alkaen. Hallitus perustaa myös ilmastorahaston, jonka pohjana on Valtion kehitysyhtiö VAKE.

Paljon on siis menossa. Vähintään yhtä tärkeää kuin valtioiden sitoutuminen päästövähennyksiin on se, että yritykset ovat kokeneet merkittävän ”valaistumisen”. Maailman suurimman varainhoitotalon BlackRockin toimitusjohtaja Larry Fink kertoi tammikuussa, että BlackRockin sijoitustoimintaa ei enää ohjaa pelkkä tuottojen metsästys, vaan rahasto tulee päästämään irti sijoituksista, jotka ovat ilmaston kannalta riskikohteita. Tuhannen miljardin dollarin kokoinen Norjan öljyrahasto kertoi jo aiemmin vastaavan kaltaisista sijoitusaikeistaan. Maailman rikkain mies, Amazonin perustaja Jeff Bezos lahjoittaa 10 miljardia ”maailman suurimman uhan” eli ilmastonmuutoksen torjumiseen. Microsoft kertoi hiljattain, että se aikoo olla hiilinegatiivinen vuoteen 2030 mennessä ja hyvittää kaikki historiansa aikana ilmakehään aiheuttamansa päästöt vuoteen 2050 mennessä sekä perustaa miljardin dollarin ilmastorahaston ilmastoteknologian edistämiseksi.

Mutta kyllä Suomessakin osataan. Teräsyhtiö SSAB haluaa tuoda markkinoille hiilivapaata terästä jo vuonna 2026. Yhtiön tavoite on aiemmin ollut vuodessa 2035, joten tahti on kiristynyt liki kymmenellä vuodella. S-ryhmä asetti tavoitteekseen olla hiilinegatiivinen jo vuoteen 2025 mennessä. S-ryhmä tavoittelee 90 % päästövähennyksiä samalla kun aikoo tuottaa 100 % käyttämästään sähköstä uusiutuvilla vuoteen 2030 mennessä.

Tekninen kauppa on vahvasti mukana toimittamassa ratkaisuja, joilla hidastetaan ”maailman suurimman uhan” toteutumista. Olemme muun muassa sähköistämässä liikennettä, rakentamassa uusiutuvaa energiaa ja kehittämässä muovia korvaavia kestävän kehityksen materiaaleja. Olemme juuri tekemässä alan vähähiilisyystiekarttaa ja solmimme viime syksynä ympäristöministeriön kanssa Työkoneiden green deal -sopimuksen.

Näyttääkin siltä, että markkinatalous ajaa yrityksiä hiilineutraaliksi nopeammin kuin mitä lainsäädäntö edellyttää. Yritysten aito huoli ilmaston lämpenemisestä, asiakkaiden arvomaailman muutos ja uudet liiketoimintamahdollisuudet ajavat yrityksiä kehittämään uusia ratkaisuja globaaliin ongelmaamme. Poliittisten päättäjien tulisikin miettiä keinoja, miten taitavasti ohjata ja kannustaa tätä, sotkeentumatta liikaa markkinoiden ja kilpailun toimintaan. Kilpailu pitää huolen siitä, että ilmastotekojen vauhti vain kiihtyy.

Markku Uitto
Teknisen Kaupan Liiton toimitusjohtaja
  • Koulutuskalenteri
  • Hallitusohjelmatavoitteet
  • Markkinakatsaus