Kohti avautuvaa maailmaa

Julkaistu 27.10.2021 | Mikael Kämpe

Korona on jyllännyt keskuudessamme kohta kaksi vuotta. Aluksi ajattelimme, että kyseessä on vain epidemia jossain kaukana Aasiassa, mutta viime vuoden alkupuolella alkoi olla hätä myös Euroopassa. Ensin tilanne näyttäytyi vain tiettyjen tuotteiden ja varaosien puutteina, koska tehtaat Kiinassa oli suljettu. Pian korona levisi myös Eurooppaan, ja kaikki tiedämme, mitä sen jälkeen on tapahtunut.

Vuosi sitten oletimme, että rajoituksista päästään eroon, mutta niin vain vierähti vielä vuosi lisää, ennen kuin maailma alkoi pikkuhiljaa aueta. Monet yritykset ovat miettineet toimintaansa koronan jälkeen, kun erilaiset rajoitukset ja suositukset hellittävät. Tätä kirjottaessa Suomessa etätyösuositus on juuri poistettu, ja paluu normaaliin arkeen on työpaikoilla alkanut.  Itä-Euroopassa tilanne on puolestaan huonontunut muun muassa alhaisen rokotuskattavuuden vuoksi.

On aivan varmaa, että työnteko on muuttunut koronaa edeltävästä ajasta. Etätyö on tuonut paljon hyvää mukanaan, ja yrityksissä on opittu uusia toimintatapoja. Työnteko on tehostunut ja vapauttanut monelle enemmän aikaa, kun ei ole tarvinnut matkustaa. Etäpalaverit on todettu hyväksi tavaksi hoitaa tiettyjä asioita ja työmatkailu tulee varmasti vähenemään jatkossakin. Silti samalla on tärkeää, että ihmiset tapaavat jälleen kasvotusten työkavereitaan ja asiakkaitaan, jolloin katseet, eleet ja muu sanaton viestintä rikastuttavat kanssakäymistä. Silloin myös vapaammalle keskustelulle on aikaa.

Olen itse kesän jälkeen käynyt muutaman kerran työmatkoilla ulkomailla. Käytännöt eri maiden valvonnassa vaihtelevat paljon. Joissakin maissa vaaditaan maskeja ja koronapassia ravintoloissa, kaupoissa ja julkisissa tiloissa, kun taas toisissa maissa rajoituksia ei ole juuri lainkaan. Yhteistä kaikille matkoille on ollut se, että Suomessa tarkastettiin koronapassi sekä lähtiessä että palatessa, ja se aiheutti ruuhkaa kentällä. Muiden maiden kentällä koronapassia ei sitten tarkistettukaan.

Onko Suomi siis tulkinnut asioita tiukemmin, kuin muut maat, vai haluammeko olla Euroopan kiltti oppilas, joka tekee vähän enemmän kuin vaaditaan? Tuntuu kuin olisimme palanneet ajassa kaksikymmentä vuotta taaksepäin, jolloin Euroopan sisällä rajatarkastukset ja muut käytännöt vaihtelivat eri maissa, ja matkustajan oli välillä vaikea tietää, miten missäkin maassa tuli toimia.

Toivotaan, että koronapandemia on nyt voiton puolella, ja voimme taas normaalisti liikkua ja matkustaa sekä työssä että vapaa-ajalla. Maailman avautuminen on pienelle Suomelle tärkeää. Aasialaiset turistit tukevat Suomen matkailua, ja hotelleihin, lentokenttiin ja muuhun infraan on investoitu paljon. Suomen kautta kulkeva lentoliikenne Aasiaan on puolestaan mahdollistanut suomalaisille paremmat lentoyhteydet ympäri maailmaa.

Korona ei varmaan ole viimeinen pandemia, jonka maailma joutuu vielä kohtaamaan. Yritysten ja yhteiskunnan tulisikin oppia tästä kriisistä ja miettiä, miten toimia paremmin vastaavissa tilanteissa tulevaisuudessa. Miten parantaa kommunikointia ja selkeyttää toimintatapoja? Pandemia ei tunne valtioiden rajoja, joten yhteistyökyky ja luottamus eri maiden välillä on elintärkeää. Tämäkin kriisi on mahdollisuus uudistua, oppia ja kehittyä.

Mikael Kämpe
toimitusjohtaja, Ramirent Finland Oy, Teknisen Kaupan Liiton hallituksen jäsen
  • Koulutuskalenteri
  • Hallitusohjelmatavoitteet
  • Markkinakatsaus