Koronan kautta kohti tulevaisuutta

Julkaistu 15.6.2020 | Tapio Lehti

Korona-virus yllätti meidät monella rintamalla. Muutama kuukausi sitten lentokentät olivat täynnä matkustajia ja talouden odotettiin kääntyvän kasvuun. Suurimmat ongelmat julkisessa keskustelussa olivat ilmaston lämpeneminen ja sen hidastamista edellyttävät toimenpiteet.

Tänään maailma on uudessa asennossa. Lentokentät ovat edelleen lähes tyhjiä ja talous on kääntynyt jyrkkään laskuun. Ilmastohaaste on saanut tilapäistä helpotusta talouden taantumasta. Mutta pidemmällä aikavälillä ilmasto-ongelmat ovat ennallaan.

Liikematkustaminen tulee varmasti kokemaan muutoksia. Yritysten sisäiset palaverit voidaan monissa tapauksissa korvata virtuaalikokouksilla. Kansainvälisissä yrityksissä tällä on merkittävä aikaa ja kustannuksia säästävä vaikutus. Asiakkaiden kanssa todennäköisesti tullaan seurantapalaverit käymään tietokoneilla. Sen sijaan uusien asiakassuhteiden ja uusien innovaatioiden luominen vaatii varmasti jatkossakin matkustamista ja kasvotusten tapaamista. Viestinnästä katoaa merkittävä osa, kun näkyvissä ovat vain kasvot. Tai kuuluu vain ääni.

Talouden käänteen ennustaminen on käynyt entistä vaikeammaksi. Suuri osa pörssiyhtiöistä on pidättäytynyt antamasta loppuvuoden ennusteita. Suurimpia kysymysmerkkejä ovat uusien tilausten saanti ja uudet investointipäätökset. Vanhan tilauskannan varassa talous pyörii jonkin aikaa, mutta hyvin nopeasti päärooliin nousevat uudet hankintapäätökset. Talous varmasti palautuu. Megatrendit ovat ennallaan. Globaalissa mittakaavassa väestö lisääntyy ja elintaso jatkaa kasvuaan. Kysymys on palautumisen aikataulusta ja nopeudesta. V-käyrä on pääsääntöisesti jo unohdettu. U-käyrälle saattaa käydä samalla tavalla. Jäljelle jäänee tunnetun urheilubrändin logoa muistuttava nopea pudotus ja hidas palautuminen kohti uutta normaalia. Uusi normaali lienee lähitulevaisuudessa jotain muuta kuin se, mihin puoli vuotta sitten uskottiin. Tämä ikävä kyllä edellyttää sopeutumista.

Ilmastohaaste ei ole väistynyt. Korkeintaan vähäisessä määrin siirtynyt. Uusia teknologisia ratkaisuita tarvitaan nopeasti. Monet näistä ovat pienten start-up-yritysten työn tuloksia ja osa suurempien yhtiöiden tuotekehityksen hedelmiä. Pienten innovatiivisten yritysten selviytyminen yli koronakriisin pitää turvata. Tällä on työllisyysvaikutus, mutta myös uusien teknologioiden kehittämisen nopeusvaikutus. Menestyvissä suuremmissa yrityksissä kustannuskuri on yleensä varsin kova. Jos tulot laskevat, myös kulujen oletetaan laskevan. Ikävä kyllä säästöt osuvat helposti uusien teknologioiden kehittämiseen. Monet kenttätestit ovat pysähtyneet matkustusrajoitusten vuoksi. Kansainvälisten tiimien yhteistyö on mahdollista vain virtuaalisesti. Korona on yllättänyt meidät monella rintamalla. Hiljaiset ajat ovat usein innovaatioiden kehittämisen aikaa. Toisin kuin nyt.

Uudet digitaaliset tavat hoitaa bisnestä ovat ottaneet ison loikan. Yritysten kannattaa laatia tätä varten oma strategia. Toivottavasti lentokentillä on tulevaisuudessa enemmän tilaa. Ja toivottavasti meillä on taas pian mahdollisuus matkustaa, kun siihen on hyvä syy.

Uuteen normaaliin pitää varautua. Mutta kasvukäyrälle pitää päästä takaisin. Suomella ei ole varaa toistaa edellisen taantuman kaltaista hitaan kasvun kautta. Talous pitää saada mahdollisimman nopeasti aukenemaan ja valtion pitää tukea yrityksiä yli poikkeuksellisen ajan. Julkinen sektori on tärkeä, mutta ei kanna Suomen taloutta ja työllisyyttä.

Innovatiivisia yrityksiä – niin pieniä kuin suuria – pitää tukea mahdollisuuksien mukaan pääsemään kriisin yli. Ilman uusia teknologisia innovaatioita ja oikein suunnattuja investointeja ilmaston lämpenemisen hidastaminen ei onnistu.

Tapio Lehti
toimitusjohtaja, Parker Hannifin Ab, Teknisen Kaupan Liiton hallituksen jäsen
  • Koulutuskalenteri
  • Hallitusohjelmatavoitteet
  • Markkinakatsaus