Rakennustyömaan hiilijalanjäljen jäljillä

Julkaistu 31.3.2021 | Mikael Kämpe

Työkoneiden aiheuttamien hiilidioksidipäästöjen yhteenlaskettu osuus Suomen päästökaupan ulkopuolisten sektorien eli taakanjakosektorin päästöistä oli vuonna 2018 kahdeksan prosenttia. Onneksi sähköistäminen on rakennusalalla jo pitkällä: isot torninosturit ja rakennushissit ovat jo vuosia toimineet sähköllä, samoin pienkoneet ja -laitteet, jotka ovat siirtyneet akkuteknologiaan. Myös henkilönostimet ovat isolta osaltaan sähkö- tai hybridikoneita.

Suomessa olemme sitoutuneet siihen, että vuoteen 2025 mennessä henkilönostinkalustosta 90 prosenttia on sähkökäyttöisiä. Työmaahenkilökunnan käytössä olevat työmaatilat lämpiävät sähköllä ja uusimmissa malleissa on otettu huomioon energian käyttö muun muassa valitsemalla paremmat materiaalit rakenteisiin. Lämmitys- ja sähköjärjestelmiä on parannettu, jotta kulutus olisi mahdollisimman pieni. Nämä tuoteryhmät eivät aiheuta isoa hiilijalanjälkeä, kun käytetään uudemman teknologian kalustoa ja vihreää sähköä.

Kaivinkoneet, kuormaajat, maantiivistysvälineet, kurottajat, energialähteet ja isommat työkoneet ovat sen sijaan haasteellisempia. Niissä akkuteknologia ei ole vielä samalla tasolla esimerkiksi henkilönostimien kanssa. Tämä johtuu siitä, että ne tarvitsevat enemmän energiaa työn tekemiseen tai laitteiden siirtelyyn. Kehitys on kuitenkin menossa siihen suuntaan, että tulevaisuudessa osa näistä koneista on hybridejä tai täysin sähköllä toimivia, ja myös uudet biopolttoaineet vähentävät niiden päästöjä merkittävästi. Maailmalla on jo testattu ensimmäisiä miehittämättömiä sähköllä toimivia koneita.

Suurimmat haasteet tulevat vastaan, kun puhutaan rakennusten olosuhteiden hallinnasta. Jotta rakennuksesta saadaan terve ja toimiva, se vaatii  Suomen olosuhteissa lämmitystä, kuivatusta, sulatusta jne.  On tärkeää, että jo suunnitteluvaiheessa valitaan sopivin lämmitysjärjestelmä, joista yleisimmät vaihtoehdot ovat öljy-, sähkö-, vesikierto- ja kaasulämmitys. Näistä sähkö on puhtain, jos valitaan vihreä vaihtoehto. Sähkön käytössä pitää huomioida jo suunnitteluvaiheessa, että työmaalla on riittävästi sähköä saatavilla. Vesikiertolämmitys toimii pitkälti kunnallisen kaukolämmön avulla, mikä rajoittaa käyttökohdemahdollisuuksia. Kaasua on helppo tuoda ja käyttää työmaalla, mutta se ei ole hiilijalanjäljeltään paras vaihtoehto. Öljy on perinteisesti ollut suosituin, mutta ei puhtain. Nykyään löytyy myös biopohjaisia lämmitysöljyjä, jotka ovat perinteistä öljyä puhtaampia.

Rakentamisen aikana rakennus kannattaa sääsuojata, jolloin vesi ja lumi eivät pääse rakennukseen ja rakenteisiin. Tämä helpottaa myös työmaan lämmitystä ja oikealla lämmitysmuodon valinnalla päästötkin ovat pienet. Sääsuojan ansioista työskentelyolosuhteet paranevat, mikä lisää työturvallisuutta ja viihtyisyyttä. Sääsuojaaminen maksaa, mutta tuo säästöä työajan tehokkuudella.

Suunnitteluvaiheessa voidaan vaatia ja valita työmaalle vähäpäästöisiä koneita ja laitteita. Vuokraamalla koneet voidaan varmistaa, että juuri oikeat laitteet ovat paikalla juuri oikeaan aikaan eri työvaiheissa. Tämä säästää tilaa työmailla ja parantaa työmaaturvallisuutta. Kun logistiikka on kunnossa ja on tarkkaan mietitty, miten kaikki materiaalit ja tarvittavat laitteet tuodaan työmaalle, saadaan mittavia säästöjä päästöihin. Keskittämällä tavaratoimituksia, voidaan vähentää liikennettä työmaalle.

Infrarakentamisessa ja kunnostamisessa olisi hyvä, jos valtio ja kunnat voisivat lyödä kiinni omat pitkän ajan suunnitelmansa ja kertoa ajoissa, mitä seuraavan 10–12 vuoden aikana rakennetaan. Nyt hyvin poukkoileva infran kehitys ja vaihtelevat tulevaisuuden näkymät aiheuttavat sen, että urakoitsijat eivät välttämättä uskalla investoida uusiin ympäristöystävällisiin laitteisiin.

Hyvä pohjatyö niin rakennusprosessin suunnitteluvaiheessa kuin suuremmassa mittakaavassa Suomen infran kehittämisessä vähentää merkittävästi päästöjä ja vie meitä kohti hiilineutraalimpaa tulevaisuutta.

 

Mikael Kämpe
toimitusjohtaja Ramirent Finland Oy, Teknisen Kaupan Liiton hallituksen jäsen
  • Koulutuskalenteri
  • Hallitusohjelmatavoitteet
  • Markkinakatsaus