Sähköä, sähköä, sähköä…

Julkaistu 24.5.2019 | Markku Hämäläinen

Sähkö on ajoneuvoteollisuuden kuumimpia aihealueita tällä hetkellä. Mitä ihmeellisimpiä ajoneuvoja ja erilaisia liikkumiseen liittyviä laitteita kehitetään ja valmistetaan nyt sähkömoottoreilla ja akuilla varustettuina. Akkuteollisuuden kehittyminen on edesauttanut muuten huonosti varastoituvan sähkön käyttöä. Tuskinpa osasi sähköparin eli pariston keksijä Alessandro Volta edes uneksia, mihin kaikkeen hänen innovaationsa vielä taipuisi ajan saatossa.

Kirjallisuuden mukaan sähkön vanha nimi elektrisiteetti tulee kreikan meripihkaa tarkoittavasta sanasta ἤλεκτρον (ḗlektron). Jo Antiikin ajalla todettiin, että meripihka saa hangattaessa kyvyn vetää puoleensa lähellä olevia kevyitä esineitä mahdollisesti samalla jopa kipinöiden. Suomalaisille sanan sähkö keksi 1840-luvulla suomen kielen kehittäjä, lääketieteen ja kirurgian tohtori Samuel Roos. Hän sanoi, että kyseessä on ”sähähtämällä säkenöiminen”. Samoihin aikoihin Elias Lönnrot ehdotti elektrisiteetin suomenkieliseksi vastineeksi sanaa lieke, joka ei kuitenkaan vakiintunut käyttöön.

Tämä ”sähähtämällä säkenöiminen” valloittaa ja villitsee niin käyttäjät kuin päättäjätkin uneksimaan päästöttömästä liikkumisesta. Samalla se innoittaa päättäjiä lupaamaan fossiilisten polttoaineiden avulla käyvien ajoneuvojen kieltämistä seuraavien lähivuosikymmenien aikana. Se on varmasti hyvää tarkoittava yleishyödyllinen lupaus, joka pakottaa ajoneuvoteollisuuden kehittämään entistä paremmin toimivia päästöttömiä ajoneuvoja tieliikenteeseen.

Suomessa liikenteen osuus energian loppukäytöstä on Tilastokeskuksen energiatilastojen mukaan viime vuosina ollut noin 17 prosenttia eli hieman vajaa viidennes. Tieliikenteen osuus liikenteen energiankulutuksesta on noin 90 prosenttia, mikä syntyy suurimmaksi osaksi fossiilisen bensiinin ja dieselin käytöstä. Samalla myös fossiilisten polttoaineiden käyttö energian tuottamiseen on erittäin suuri. Uusiutuvan energian osuus maailman sähköntuotannosta oli vuoden 2017 lopussa 26,5 prosenttia, mutta maailman koko energiankulutuksesta uusiutuvien osuus oli vain kymmenisen prosenttia. Fossiilisten polttoaineiden osuus on yhä lähes 80 prosenttia koko energiankulutuksesta ja ydinvoiman osuus on vain 2,2 prosenttia.

Tämän lisäksi yksinkertainen tosiasia on, että kaikki energiantuotanto myös kuluttaa energiaa, muun muassa energian tuotannon vaatimien tuotantovälineiden valmistukseen ja käyttämiseen. Tämä puolestaan herättää kysymyksen, miten sähköä voidaan tuottaa tulevaisuudessa päästöttömästi tai edes lähes päästöttömästi voimakkaasti lisääntyvien sähköajoneuvojen tarpeisiin?

Ymmärrän hyvin sähköajoneuvoon, kuten esimerkiksi Vespa Elettrica –sähköskootteriin ihastumisen. Se on hiljainen, elegantti, hurjasti vääntävä ja ekologinen urbaanisoturi. Sillä ajaminen tuo hymyn huulille ja puhtaan omantunnon pienellä pistoksella varustettuna. Se on dilemma, mutta siitäkin huolimatta jatkan päästötöntä työmatka-ajamista hymyssä suin, vaikka päästötöntä sähköntuotantoa ei ole olemassakaan.

Markku Hämäläinen
Konsernijohtaja, Oy Otto Brandt Ab
  • Koulutuskalenteri
  • Hallitusohjelmatavoitteet
  • Markkinakatsaus