Suomeen uusi hankintalaki, mutta voimaantulo viivästyy

Julkaistu 1.6.2016 | Perttu Koivula

Suomeen tulee kokonaan uusi hankintalaki, joka perustuu EU:n vuonna 2014 hyväksymiin hankintadirektiiveihin. Lainvalmistelun lähtökohtana on, että tuleva uusi laki olisi entistä selkeämpi, yksinkertaisempi ja joustavampi ja vastaisi näin paremmin hankintalainsäädännön käytännön soveltamistilanteisiin.

Uuden lain oli tarkoitus tulla voimaan viimeistään 18.4.2016.  Suomi kuitenkin myöhästyy reilusti direktiivien voimaansaattamisessa. Uutta hankintalainsäädäntöä koskeva hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle viimeistään kesäkuussa 2016. Uuden hankintalainsäädännön on tarkoitus tulla voimaan loppuvuonna 2016.  Jo nyt hankintayksiköillä on kuitenkin velvollisuus soveltaa direktiivin säännöksiä 18.4.2016 alkaen silloin, kun säännöksillä on välitön oikeusvaikutus.

Kokonaisuutena uusi laki olisi valmistelutyöryhmän mietinnön perusteella entistä täsmällisempi ja luettavampi, sillä monet aiemmin tuomioistuinkäytännössä asetetut sekä hankintatoimen ja tarjoajien käytäntöihin vaikuttaneet oikeusohjeet on sisällytetty itse lakiin. Tavoite joustavoittaa ja yksinkertaistaa menettelyjä voi tehdä hankintalaista tehokkaamman työkalun hankintayksiköille ja tarjoajille.

Keskeisimmät muutokset koskisivat valmistelutyöryhmän mietinnön mukaan muun muassa uusia kilpailuttamismenettelyjä, hankintojen jakamista osiin, hankintojen laadullisten näkökohtien huomioimista ja hankintamenettelyihin liittyviä sähköisiä viestintävälineitä.

Hankintamenettelyitä kuten neuvottelumenettelyä yksinkertaistettaisiin ja selkeytettäisiin. Tarjoajilta edellytettyjen selvitysten ja todistusten määrä vähenisi, kun tarjoajat voisivat antaa vakuutuksen relevanttien vaatimusten täyttymisestä. Liian laajoja hankintakokonaisuuksia pyrittäisiin ehkäisemään luomalla hankintayksiköille perusteluvelvollisuus EU-kynnysarvon ylittävien hankintojen jakamatta jättämisestä. Lakiin tulisi oma säännöksensä markkinakartoituksista, joita hankintayksikkö voi käyttää ennen hankintamenettelyn aloittamista.

Hankintayksiköille annettaisiin nykyistä laajemmat mahdollisuudet pyytää tarjoajia toimittamaan, lisäämään ja selventämään tai täydentämään puutteellisia tai virheellisiä tietoja tai asiakirjoja, vaikka lähtökohtana on tarjousten lopullisuus.

Valintaperusteeksi kokonaistaloudellisuus

Tarjouksen valintaperusteena olisi mietinnön mukaan jatkossa aina kokonaistaloudellisesti edullisin tarjous. Kokonaistaloudellisen edullisuuden perusteeksi on mahdollista valita joko halvin hinta, kokonaiskustannuksiltaan edullisin ratkaisu tai paras hinta-laatusuhde. Jos hankintayksikkö käyttäisi muissa kuin tavarahankinnoissa kokonaistaloudellisen edullisuuden perusteena ainoastaan halvinta hintaa, sen olisi esitettävä tätä koskevat perustelut hankinta-asiakirjoissa, hankintapäätöksessä tai hankintamenettelyä koskevassa kertomuksessa. Kyseinen perusteluvelvollisuus koskisi EU-kynnysarvot ylittäviä hankintoja. Perusteluvelvollisuus on kansallinen lisäys eikä perustu suoraan hankintadirektiiviin.

EU-kynnysarvon ylittäviä hankintoja koskeva odotusaika ennen hankintasopimuksen tekemistä muuttuisi. Mietinnön mukaan odotusajan pituutta lyhennettäisiin voimassa olevan hankintalain 21 päivästä 14 päivään siitä, kun tarjoaja on saanut päätöksen ja valitusosoituksen tiedoksi.

Ehdotetulla hankintalailla kevennettäisiin merkittävästi kansallisissa hankinnoissa noudatettavaa menettelyä. Esimerkiksi tavara- ja palveluhankintojen kansallinen kynnysarvo kaksinkertaistettaisiin nykyisestä 30 000 eurosta 60 000 euroon. Nämä kynnysarvot, kuten monet muutkin valmistelutyöryhmän mietinnössä todetut seikat, voivat vielä muuttua merkittävästikin lain eduskuntakäsittelyssä.

Mietinnön mukaan myös muutoksenhakua markkinaoikeuden päätöksestä rajoitettaisiin. Markkinaoikeuden päätökseen saisi hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan. Muutokset oikeussuojakeinoissa sekä lainsäädännön yksinkertaistaminen ja joustavoittaminen onnistuessaan voisivat parhaimmillaan johtaa markkinaoikeuden ja korkeimman hallinto-oikeuden hankinta-asioiden käsittelyaikojen lyhentämiseen.

Perttu Koivula
Kirjoittaja on VT ja asianajaja HPP Law'ssa.
  • Hallitusohjelmatavoitteet
  • Markkinakatsaus