Suomen hallitusohjelma ja Tekninen Kauppa

Julkaistu 19.6.2019 | Markku Uitto

Antti Rinteen uuden punamultahallituksen hallitusohjelma valmistui ja nyt hallitus lähtee toteuttamaan yli 160-sivuista tiekarttaansa. Hallitusohjelmaa on luettu ja analysoitu moneen otteeseen. Itsekin luin sen heti sen tultua Valtioneuvoston sivuille.

Ensi reaktiot olivat hieman hämmentyneet: eri ”ilmiöiden” tavoitteet ja toimenpiteet olivat ilmeisesti semmoisenaan liitetty ohjelmaan, toimenpiteiden konkretia oli ”tehostetaan ja selvitetään” -tasolla, rahoitus nojaa vahvasti 2 prosentin talouskasvulle ja 75 prosentin työllisyydelle sekä ”tulevaisuusinvestoinnit” ovatkin pääosin tavallisia menolisäyksiä. Toisaalta pelätyt yrittämisen ja omistamisen veronkorotukset jäivät onneksi pois ohjelmasta.

Teknisen Kaupan Liiton hallitusohjelmatavoite oli se, että yritysten investoinneille ja uudistumiselle pitää saada poliittinen tuki. No saadaanko? Suoraa vastausta tuohon ei ole, mutta jotain ymmärrystä hallitusohjelman tekijöillä on tähän suuntaan ollut.

Hallitusohjelman johdannossa nostetaan esiin ”Sopimisen kulttuuri ja työelämän reilut pelisäännöt turvaavat työntekijöiden aseman ja toimeentulon. Samalla taataan yritysten vakaa, kannustava ja ennustettava toimintaympäristö, joka tekee mahdolliseksi uudet investoinnit ja uusien työpaikkojen synnyttämisen.”

Kestävän talouden Suomessa mainitaanErityinen huomio kiinnitetään siihen, että investointiympäristö on Suomessa houkutteleva. Ilmastoteknologian ja vähähiilisen tuotannon tuomat mahdollisuudet hyödynnetään täysimääräisesti. Kun Suomi on mukana osana globaalien ilmiöiden ja megatrendien ratkaisuja, syntyy kestävää talouskasvua ja uudenlaista vientiä. Pidämme huolta teollisuuden kilpailukyvystä.

Hiilineutraalin ja luonnon monimuotoisuuden turvaavan Suomen alla löytyy keinoina ”Kiertotalouden investointien vauhdittamiseksi otetaan käyttöön määräaikainen kiertotalouden investointituki.” Ja hieman myöhemminHankintaosaamisen tasoa ja hankintalain velvoittavuutta kestäviin hankintoihin ja laatuarviointiin nostetaan. Hankintalakia muutetaan siten, että hiili- ja ympäristöjalanjälki sisällytetään hankintakriteereihin ympäristövaikutuksiltaan merkittävissä hankinnoissa.”

Elinvoimaisen Suomen alla on kirjaus ”Laaditaan kaupan alan tulevaisuuden selonteko, jotta alaa voidaan kehittää strategisesti ja pitkäjänteisesti.” Hieman myöhemmin todetaan, että ”Otetaan huomioon päätöksenteossa vaikutukset aina yritysten kasvun, työllistävyyden ja investointien edistämisen näkökulmasta.”

Hallitusohjelma on myös korjaamassa hankintalain puutteet: ”Julkisten hankintojen tehokkuuden lisäämiseksi hallitus ryhtyy toimiin vahvistaakseen laadullisten kriteerien huomioonottamista julkisissa tarjouskilpaluissa. Hankintalakia kehitetään ohjaamaan hankintayksikköjä ottamaan huomioon kokonaistaloudellisuuden kriteereinä ensisijaisesti hinta-laatusuhdetta ja kokonaiskustannuksia ja käyttämään pelkkää hankintahintaa kriteerinä vain rajatusti.”

Liikenneverkon kehittämiseksiPerusväylänpitoon tehdään parlamentaarisen työryhmän esityksen mukaan vuodesta 2020 eteenpäin 300 miljoonan euron vuosittainen tasokorotus. Kokonaiskehittäminen linjataan osana parlamentaarisen työryhmän esittämää 12-vuotista valtakunnallista liikennejärjestelmäsuunnitelmaa. Teollisuuden ja elinkeinoelämän kannalta infran kriittiset erityistarpeet otetaan huomioon ja rautateiden terminaaleja kunnostetaan mahdollisuuksien mukaan.”

Luottamuksen ja tasa-arvoisten työmarkkinoiden Suomessa ”Hallituksen tavoitteena on lisätä paikallista sopimista osapuolten keskinäiseen luottamukseen perustuen. Paikallista sopimista kehitetään huolehtimalla henkilöstön riittävästä tiedonsaannista ja vaikutusmahdollisuuksista, mikä on avainasemassa sopimisen vaatiman luottamuksen ilmapiirin luomisessa. Paikallista sopimista edistetään työ- ja virkaehtosopimusjärjestelmän kautta tavoitteena joustavuuden ja turvan tasapainoinen yhdistäminen sekä työllisyyden ja kilpailukyvyn kehittäminen.”

Ja lisäksi todetaan, että ”Suomi tarvitsee aktiivista työperäistä maahanmuuttoa. Hallituksen tavoitteena on lisätä osaajien työperäistä maahanmuuttoa. Lisätään oppisopimusopiskelun käyttöä ensimmäisen työpaikan saamiseksi sekä uudelleenkouluttautumisen ja aikuiskoulutuksen väylänä. Uudistetaan ja yksinkertaistetaan oppisopimuskoulutuksen ajalta maksettavat korvaukset työnantajan hallinnollisen taakan keventämiseksi.”

Eli hallitusohjelmasta löytyy tekniselle kaupalle tärkeitä kirjauksia, mutta tarkkana saa olla, että ne muuttuvat aidoiksi toimenpiteiksi. Kuitenkin kun tiedetään, että ainoa tapa päästä työllisyysasteessa 75 prosenttiin, tulee hallituksen varmistaa talouskasvulle myönteinen toimintaympäristö eli huolehtia siitä, että yritykset uskaltavat ja voivat investoida ja palkata uusia työntekijöitä.

Ohjelma sisältää monia elinkeinoelämälle huolta aiheuttavia asioita: esimerkiksi kolmikannalle annetaan suuri rooli työllistysurakassa eikä hallitus ole kirjannut työrauhalainsäädännön uudistamista ohjelmaansa. Paikallinen sopiminen tehdään työehtosopimusten kautta eli ei todennäköisesti juurikaan etene.

Täytyy kuitenkin muistaa, että näin vasemmistolaista hallitusta ei Suomessa ole ollut lähes pariin kymmeneen vuoteen. Ja kyllä talouden realiteetit varmasti määrittelevät jakovaran jatkossakin. Julkisen talouden tulisi olla tasapainossa vuonna 2023. Valtiovarainministeri Lintilän mukaan koko Rinteen hallitus on valmis tarvittaessa ankariin julkisen talouden leikkauksiin – ”Tähän kaikki puolueet ovat sitoutuneet.” Näin toivotaan.

Näillä eväillä ja jonkinmoisella epävarmuudella kohti seuraavaa neljää vuotta. Selvitetään, vahvistetaan ja toivotaan parasta.

Markku Uitto
Teknisen Kaupan Liiton toimitusjohtaja
  • Koulutuskalenteri
  • Hallitusohjelmatavoitteet
  • Markkinakatsaus