Tekninen kauppa suuntaisi EU:n elpymistuet ilmastonmuutoksen torjuntaan – se luo uusia työpaikkoja ja ravitsee talouskasvua

Julkaistu 19.8.2020 | Markku Uitto

Valtiovarainministeriön budjettiesitys vuodelle 2021 on taloutta elvyttävä aivan kuten valtiovarainministeri Matti Vanhanen oli ennalta ilmoittanut. Maailmantalouden kehityksen suunta ja nopeus riippuvat suuresti siitä, kuinka pian koronavirukseen löytyy tehokas rokote. Sen jälkeen elpyminen talouden kaikkien aikojen jyrkimmästä pudotuksesta saattaa olla vauhdikas.

Teknisen kaupan kannalta valtiovarainministeriön budjettiesityksessä on myönteistä muun muassa sähköveron alentaminen EU:n minimitasolle, mistä oli kirjaus jo hallitusohjelmassa. Myös väylämaksujen puolitusta jatketaan, investointien lupakäsittelyä luvataan vauhdittaa ja yrityksiä kannustetaan aineettomiin investointeihin määräaikaisella TKI-toiminnan verovähennyksellä. Elvytys infrarakentamisen kautta voimistuu vuonna 2021, kun kuluvan vuoden neljännessä lisätalousarviossa päätettyjä tie-, rata- ja vesiväylähankkeita edistetään suunnitellusti.

Veroelvytystä esitys ei sisällä, eikä myöskään kotitalousvähennyksen nostoa. Odotamme, että poliittisia päätöksiä näistä tehtäisiin budjettiriihessä. Kuukauden päästä pidettävässä budjettiriihessä keskeinen huomio kohdistuu valtion työllisyystoimiin eli kyetäänkö niitä tekemään vai lykätäänkö ratkaisuja edelleen.  Erityisesti Keskustan puheenjohtajan Katri Kulmunin sanoihin “tarvitsemme investointeja tukevaa politiikkaa“ on helppo yhtyä.

EU-johtajat sopivat heinäkuussa 750 miljardin euron elpymistoimista, joilla autetaan EU:ta selviytymään covid-19-pandemian aiheuttamasta kriisistä. Summasta 360 miljardia on lainoja ja 390 miljardia avustuksia jäsenmaille. Suomi saisi unionin hätärahaa eli avustusta 3,2 miljardia.

On tärkeää, että lähes 90 prosenttia EU:n elpymisrahaston rahoituksesta on suunnattu tukemaan jäsenmaiden uudistuksia ja investointeja. Tavoitteena on lieventää koronaviruspandemian taloudellisia ja sosiaalisia vaikutuksia ja tehdä EU:n talouksista kestävämpiä, selviytymiskykyisempiä ja paremmin valmistautuneita vihreään siirtymään ja digitaaliseen muutokseen liittyviin haasteisiin.

Elpymis- ja palautumistukiväline perustuu jäsenmaiden kansallisiin suunnitelmiin, joihin on sisällytettävä sekä uudistuksia että julkisia investointihankkeita johdonmukaisena kokonaisuutena. Jäsenmaiden on jätettävä vuosia 2021–2023 koskevat suunnitelmansa komissiolle huhtikuussa 2021, mutta ne voivat toimittaa ensimmäisen suunnitelmaluonnoksen jo lokakuussa. Suunnitelmia arvioidaan uudestaan ja muokataan tarvittaessa vuonna 2022.

Komissio arvioi elpymis- ja palautumissuunnitelmat. Perusteiden, jotka koskevat yhdenmukaisuutta maakohtaisten suositusten kanssa sekä jäsenvaltion kasvupotentiaalin, työpaikkojen luomisen ja taloudellisen ja sosiaalisen palautumiskyvyn vahvistamista, on saatava korkein pistemäärä arvioinnissa. Myönteinen arviointi edellyttää myös tehokasta panosta vihreään siirtymään ja digitaaliseen muutokseen.

Kansallisten elpymissuunnitelmien reunaehdot ovat siis melko laveat. Suomessa suunnitelman valmistelu etenee todennäköisesti osana syksyn budjettiriihtä, jossa tunnistetaan kohteita, jotka sisällytettäisiin osaksi kansallista suunnitelmaa. Vanhasen mukaan EU:n elvytysrahojen käyttö täytyy sovittaa yhteen jo tehtyjen kotimaisten elvytyspäätösten sekä hallitusohjelmaan sisältyvien tulevaisuusinvestointien kanssa.

Vaikka elämme edelleen poikkeuksellisissa olosuhteissa koronapandemian keskellä, ilmaston lämpenemisen hidastamiseen tähtäävät toimet etenevät edelleen määrätietoisesti. Tekniselle kaupalle EU:n koronatuet avaavat uusia mahdollisuuksia, kun investoinnit energiatehokkaisiin koneisiin ja laitteisiin ovat merkittävänä kriteerinä kansallisten tukien saamisessa. Niin ikään julkiset investointihankkeet muun muassa infraan tuovat lisää kauppaa yrityksille.

Tekninen kauppa toimittaa ratkaisuja, joilla hidastetaan ilmaston lämpenemisen etenemistä. Olemme muun muassa sähköistämässä liikennettä, rakentamassa uusiutuvaa energiaa ja kehittämässä muovia korvaavia kestävän kehityksen materiaaleja. Olemme tehneet alan vähähiilisyystiekartan ja solmimme vuosi sitten ympäristöministeriön kanssa työkoneiden green deal -sopimuksen sekä olemme mukana kehittämässä päästöttömiä työmaita, hiilineutraaleja ja resurssivapaita yritysalueita.

Markku Uitto
toimitusjohtaja, Teknisen Kaupan Liitto
  • Koulutuskalenteri
  • Hallitusohjelmatavoitteet
  • Markkinakatsaus