Venäjän hyökkäys Ukrainaan ja sen vaikutukset teknisen kaupan yrityksille

Julkaistu 16.3.2022 | Lauri Leskinen

Sota tarkoittaa äärimmäistä kriisiä, ja siitä kärsii aina eniten siviiliväestö. Taistelevien sotilaiden lisäksi sota tappaa ja vahingoittaa perheenjäseniä, ystäviä, sukulaisia ja hajottaa perheitä. Tätä vaikutusta ei voi koskaan rahalla arvioida. Sota tuhoaa myös omaisuutta ja raunioittaa yhteiskuntaa. Sodassa ei ole voittajia, rauhan tullen jäljelle jää vain häviäjiä.

Päättäjät kaikissa valtioissa tietävät kaiken tämän, mutta silti Venäjä päätti hyökätä Ukrainaan. Ukrainalaisten oli alettava puolustaa maataan. Katastrofi alkoi.

Kaiken inhimillisen kärsimyksen lisäksi sota vaikuttaa maailman talouteen monin eri tavoin. Epävarmuus kasvaa, ja se vaikuttaa yritysten ja kuluttajien investointihalukkuuteen. Raaka-aineiden saatavuus vaikeutuu ja niiden hinta nousee. Inflaatio kiihtyy. Kansainvälinen logistiikka joutuu etsimään uusia kuljetusreittejä ja -muotoja.

Hyökkäyksen seurauksena Venäjälle on määrätty enemmän kansainvälisiä pakotteita kuin millekään maalle aiemmin koko maailmanhistorian aikana. Pakotteet kohdistuvat Venäjän valtionrahoitukseen, teknologian vientiin Venäjälle sekä hallinnon ja talouden avainhenkilöihin. Vientikauppa Venäjälle kuitenkin toimii vielä osittain. Aiheellinen kysymys on, pitäisikö vauvaruokien tai lääkkeiden valmistuksessa käytettävien ainesosien vienti kieltää? Kärsijöinä olisivat ne, joiden ei pidä kärsiä. Useimmat venäläiset valtion omistuksessa olevat pankit suljettiin ulos kansainvälisestä maksujärjestelmästä, SWIFT:istä. Tämä vaikeuttaa liiketoimintaa Venäjän kanssa. Maksuliikenne Venäjän ja muun maailman välillä on keskittynyt muutamiin pakotteiden ulkopuolella olevaan pankkiin.

Asetettujen pakotteiden lisäksi yritykset ovat omatoimisesti päättäneet poistua Venäjän markkinoilta tai supistaa toimintaansa siellä merkittävästi. Erityisesti kuluttajakaupassa toimivat yritykset ovat toimineet näin kuluttajien mainehaittojen pelossa. Made in Russia ei todellakaan ole nyt valttia.

Teknisen kaupan toimialalle sodan vaikutukset saapuivat välittömästi raaka-aineiden saatavuusongelmina ja hintojen nopeana nousuna. Koronan haasteista siirryttiin Ukrainan sodan haasteisiin. Sota on asettanut yritykset sellaisten tilanteiden eteen, joita useimmat eivät ole ennen kohdanneet. Työntekijöiden ja heidän perheidensä turvallisuus, pääomien ja omaisuuden siirto turvaan tai ennennäkemättömät valuuttakurssien heilahdukset eivät ole olleet suomalaisten yritysten agendalla lähes 80 vuoteen. Viiveellä iskevät investointien mahdollinen lykkääntyminen sekä inflaatio. Tilanne on osattava ottaa yrityksissä huomioon niin sopimuksia laadittaessa kuin myös osto- ja investointipäätöksissä.

Toisaalta energian hinnan kallistuminen ja saatavuuden vaikeutuminen tulevat kiihdyttämään siirtymistä fossiilisista energianlähteistä kohti uusiutuvia energianlähteitä. Tämä luo tekniselle kaupalle mahdollisuuksia. Amerikkalainen tutkija, tiedemies ja futuristi Roy Amaran mukaan on nimetty Amaran laki joka suomentamattomana kuuluu: ”We tend to overestimate the effect of a technology in the short run and underestimate the effect in the long run”. Sähköistyminen ja uusiutuvien energiamuotojen käyttöönotto nopeutuu nyt varmasti. Me teknisessä kaupassa jatkamme työskentelyämme kohti fossiilitonta maailmaa, ja on vain määritelmäkysymys, mikä on lyhyt tai mikä on pitkä aika.

Tulevaisuus on jo huomenna.

Lauri Leskinen
johtava asiantuntija, Teknisen Kaupan Liitto
  • Hallitusohjelmatavoitteet
  • Markkinakatsaus