Venäjän hyökkäyssota nopeuttaa vihreää siirtymää

Julkaistu 24.5.2022 | Pia Heinänen-Alasaari

Reilut kaksi vuotta olemme eläneet kummallisia aikoja. Ensin kohtasimme koronan, ja juuri kun uskalsimme ajatella, että nyt helpottaa, Venäjä hyökkäsi Ukrainaan. Päädyimme taas uuden kriisin keskelle, nimittäin energiakriisin.

Eurooppa, Suomi mukaan lukien, on hyvin riippuvainen Venäjältä tuodusta maakaasusta. Noin puolet Euroopan käyttämästä maakaasusta tulee Venäjältä. Vaikka Venäjä päättäisi katkaista kaasutoimitukset Eurooppaan kokonaan, EU:n kaasuvarastot riittävät vielä tulevalle lämmityskaudelle.

Venäjän hyökkäys Ukrainaan avasi jälleen keskustelun koskien Euroopan irtautumista tai ainakin riippuvuuden vähentämistä Venäjän maakaasusta. Kahden eri tutkimuksen, Maailman energiajärjestön IEA:n sekä ajatushautomo Bruegelin, mukaan irtaantuminen venäläisestä maakaasusta olisi täysin mahdollista. IEA katsoo, että venäläisen maakaasun käyttöä voitaisiin vähentää kolmanneksella nykyisestä hyvinkin nopeasti ja kohtuullisin kustannuksin, kun taas Bruegelin mukaan riippuvuus venäläisestä maakaasusta voidaan katkaista kokonaan jo ennen ensi talvea – toki merkittävästi korkeammin kustannuksin.

Siirtyminen pois venäläisen maakaasun käytöstä tarkoittaa merkittäviä investointeja, mutta samalla se tarjoaa mahdollisuuden nopeampaan siirtymään vihreisiin energian lähteisiin. Tämä siirtymän nopeuttaminen on jo johtanut siihen, että EU:ssa on käynnissä ennennäkemätön investointiaalto niin tuuli- kuin aurinkovoimaan. Vety, ja erityisesti puhdas vety, tulee kovaa vauhtia perässä.

Merkittävää on, että vety on EU:n strateginen valinta energiapolitiikassa. EU on selvästi ilmoittanut halunsa vähentää riippuvuuttaan muista energialähteistä vedyn avulla ja samalla halunsa muuttaa globaaleja energiavaltasuhteita.

Vihreän vedyn tuottamisen haasteena on sen valmistukseen tarvittava valtava määrä sähköä sekä kallis hinta. Vihreän vedyn tuottaminen maksaa jopa viisi euroa kilolta, kun taas höyryreformoinnilla maakaasusta tuotettu vety maksaa 1,50–2 euroa kilolta. Haasteellista on, että teollisuus on harvoin valmis maksamaan niin sanotusti ekstraa vihreydestä.

Kovasta hinnasta riippumatta EU:n strategisella päätöksellä on merkittävä vaikutus. Vetyhankkeita viedään eteenpäin kovaa vauhtia. Suunnitelmissa on, että vuoteen 2030 mennessä Euroopassa investoidaan 450 miljardia euroa vetyinfraan ja rakennetaan 40.000 km edestä vetyputkistoa. Samaan aikaan rakennetaan uusiutuvaa sähköä käyttäviä elektrolyysereitä Eurooppaan ja sen lähialueille 80 gigawatin verran. Osaa suunnitellaan sijoitettavan Ukrainaan ja Pohjois- Afrikkaan, mutta sekä poliittiset että geopoliittiset riskit näillä alueilla ovat merkittävät. Tämä luo suotuisat lähtökohdat niin Suomeen kuin muihin Pohjoismaihin.

Vaikka halu on kova, ongelmatonta vedyn käyttöön siirtyminen ei tule olemaan. Ongelmat liittyvät siihen, että Euroopan laajuinen regulaatio ei ole vielä valmiina. Tällä hetkellä näyttää siltä, että EU komission kaasumarkkinadirektiivi saataisiin ulos aikaisintaan joulukuun puolivälin tienoilla. Vasta sitten voidaan tarkemmin määritellä, miten ja millä säännöksillä vetyinvestointeja voidaan tehdä. Oman lisänsä tähän tuo se, että EU:n vetyklusterissa, European Clean Hydrogen Alliance (ECH2A), ei olla päästy yksimielisyyteen puhtaan vedyn määritelmästä.

Myös Suomessa investoidaan vetytalouteen ja se nähdään jopa globaalina vientivalttina vielä tällä vuosikymmenellä. Suomen vetymalli on vielä niin sanotusti elävässä tilassa. Tämän hetken suunnitelman mukaan vetyä tehtäisiin yritysten omiin tarpeisiin, kuten SSAB jo tekee. Sivutuotteena vedyn valmistuksesta syntyy paljon hukkalämpöä. Suomessa pystymme hyödyntämään tämän hukkalämmön kaukolämpöön, mikä pienentää vedyn valmistuskustannuksia.

Paljon on vielä avoimia kysymyksiä, joihin täytyy saada vastauksia ennen kuin asiassa päästään eteenpäin. Uskon, että Ukrainan sota vaikuttaa merkittävästi siihen, että päätökset saadaan tehtyä. Näin saamme muutettua globaaleja energiavaltasuhteita, mikä on merkittävä askel Euroopalle energiaitsenäisyyden suhteen. Samalla meillä on mahdollisuus hidastaa maapallon lämpenemistä.

Vedyssä on tulevaisuus.

 

Pia Heinänen-Alasaari
Konwell Oy:n toimitusjohtaja, Teknisen Kaupan Liiton hallituksen jäsen
  • Hallitusohjelmatavoitteet
  • Markkinakatsaus