Venäjän ja läntisen maailman välinen railo ratkeaa tavalla tai toisella

Koko maailmaa heilutellut koronakriisi poistui kerralla lööpeistä Venäjän hyökättyä Ukrainaan. Hajanainen ja riitaisa läntinen maailma yhdistyi hämmästyttävän nopeasti tukemaan Ukrainaa ennennäkemättömillä taloudellisilla Venäjän pakotteilla. Sodan kestettyä nyt kolme viikkoa on vaikea nähdä mitä Vladimir Putinilla on enää voitettavavana, olipa sodan lopputulema mikä tahansa. Ukrainan kansa on yhdistynyt ja kansallisaate on niin vahva, että Ukrainan liittämisen Venäjään tai nukkehallituksen asettamisen voi jo sulkea pois laskuista. Venäjä yhdisti Ukrainan kansan samoin kuin Suomi yhdistyi talvisodassa. Euroopan pitkä rauhanaika on kuitenkin päättynyt ja Venäjästä on tullut hylkiö.

Venäjän osuus maailmantaloudesta on kolmen prosentin luokkaa ja täten pienempi kuin esimerkiksi Italian tai Ranskan. Venäjä ei merkittävistä öljy- ja kaasuvaroistaan huolimatta heilauta maailmantaloutta pidemmällä aikavälillä. Markkinat löytävät tavan korvata venäläisen energian ja muut tuotteet. Lyhyellä tähtäimellä me kaikki kuitenkin koemme vaikutukset. Energiaviennin lisäksi Venäjä on maailman neljänneksi suurin lannoitteiden tuottaja, ja tämän vaikutus tulee näkymään ruokamme hinnassa. Suomessa maanviljelijöiden talous on ollut koitoksella ennen tätäkin tilannetta. Ruokaomavaraisuuden kannalta on kuitenkin pidettävä huoli omasta tuotannosta ja maataloudestamme.

Suomelle vientivetoisena maana Venäjä on ollut merkittävä kauppakumppani monilla aloilla. Venäjä on aina ollut nopeine muutoksineen sekä epävakaana taloutena haastava tanssipari. Ukrainan sodan alettua yritykset harvoja poikkeuksia lukuun ottamatta vetäytyvät kilpaa Venäjältä. Tämä on oikea tapa yrityksiltä osoittaa, että joitakin asioita ei voida hyväksyä ison markkinan tuotoista huolimatta. Ydinasemahdin kimppuun ei voida asein hyökätä, mutta lopulta Venäjääkin pyörittää rahamarkkina, johon on nyt isketty lujasti. Venäjällä on pitkä matka luotettavaksi kauppakumppaniksi – vai onko? Ihmisen muisti on lyhyt, ja markkinan houkutukset voivat kääntää yritysten suunnan yllättävänkin nopeasti.

Venäjän ja läntisen maailman välillä on nyt syvä railo. Kriisi kestää oman aikansa ja ratkeaa tavalla tai toisella. Meidän suomalaisten on kuitenkin hyvä tunnustaa, ettei Venäjä ole muuttamassa mihinkään. Venäjä tulee olemaan rajamme takana sadan vuoden jälkeenkin. Suomen on osana länttä tehtävä Venäjälle selväksi, että nyt tehtyä hyökkäystä ei voida hyväksyä, mutta meidän on samalla varmistettava, että naapurisuhteemme on riittävän hyvällä tasolla. On vaikea nähdä Venäjän palavaan pysyvästi Neuvostoliiton sulkeutuneisuuteen. Vakaa ja kehittyvä sekä toivottavasti demokraattinen Venäjä on Suomen etu – ulkopuolisena hylkiövaltiona Venäjä on arvaamaton ja merkittävä riski Suomelle. Suomalaiset yritykset tunnetaan Venäjällä hyvästä laadusta ja luotettavuudestaan. Sanktioiden poistuessa markkina aukeaa meille jälleen.