Uratarinoita – ammatillinen koulutus

Uratarinoita – ammatillinen koulutus

Ammatillinen koulutus avaa ovia monenlaisiin työtehtäviin teknisen kaupan alalla. Tutustu toisen asteen koulutuksen käyneiden uratarinoihin!

Peter Blomberg: Merkonomikoulutus ja työllistämiskurssi, nyt asiakkuuspäällikkönä
Tuomas Turtiainen: Ammattikoulusta putkiasentajaksi, nyt teknisenä myyjänä
Jani Lehtinen: Ammattikoulusta sähköasentajaksi ja amk:sta sähköinsinööriksi, nyt avainasiakasmyyjänä
Joona Salminen: Kone- ja tuotantotekniikan perustutkinto, amk:ssa liiketalouden tutkinto, nyt liiketoiminnan kehityksessä
Petri Kurttila: Yo-tutkinto ja sähköasentajan tutkinto, amk:ssa sähkötekniikan alan insinööriksi, nyt avainasiakasmyyjänä
Mika Kuusisto: Sähkö- ja sähköautomaatiolinja ammattiopistossa, amk:sta insinöörin tutkinto, nyt teknisessä tuessa
Roope Salmenoja: Autoalan perustutkinto vaihtui oppisopimuskoulutukseen


Peter Blomberg: ”Digitalisaatio ei pysty korvaamaan ihmistä”

Peruskoulun jälkeen ATK-merkonomiksi valmistunut Peter Blomberg on tehnyt pitkän uran Ahlsellillä. Tietotekninen ala vaihtui teknisen kaupan alaan ja urakehitys johti varastohommista asiakkuuspäällikön saappaisiin.

– Olin opiskeluaikoina työharjoittelussa kasaamassa tietokoneita, mutta mieluummin teen töitä ihmisten kanssa kuin pyörittelen emolevyjä. Nuorempana olin kiinnostunut hifihommista, mutta ajauduinkin sitten vähän erilaiselle tekniselle alalle, Peter kertoo.

Hän oli valmistumisen jälkeen puolisen vuotta töissä logistiikkakeskuksessa, kävi armeijan ja päätyi työllistämiskurssille, jonka käyneet työllistyivät Ahlsellille. Työsuhde alkoi vuonna 2003 Ahlsellin varastossa, jossa Peter muun muassa pakkasi ulkomaan lähetyksiä, hoiti lähettämöä ja hyllytti tavaraa.

Reilun parin vuoden jälkeen työt vaihtuivat teknisen myyjän pestiin Hyvinkäälle perustetussa myymälässä.

– Myin LVI-tavaraa ja tein sopimuksia, huolehdin myymälän asioista, vastaanotin tavaraa ja hyllytin sitä, Peter listaa työtehtäviään.

– Minulla ei ollut vielä alasta syventävää koulutusta, vaan opettelin koko ajan lisää. Kun olin ollut varastossa pyörittämässä tavaroita, oli kiva päästä katsomaan, miten niitä myydään.

Nykyään Peter tekee töitä asiakkuuspäällikkönä. Asiakkuudet ovat isompia ja myyntivastuut suurempia, ja työn monipuolisuus pitää päivät kiinnostavina.

– Välillä istun konttorilla tekemässä tarjouksia ja välillä pingon edestakaisin tapaamisissa ja kokouksissa. Vastuita on paljon, mutta toisaalta työ on vapaata ja pystyn itse suunnittelemaan työpäiväni. Varastohommista on ollut apua myös tässä työssä, sillä tunnen tavaroiden kulun ja logistisen puolen hyvin. Olen mukana myös kehitystyössä miettimässä, mikä olisi paras tapa hoitaa isoja asiakkuuksia mahdollisimman hyvin.

Peter suosittelee teknisen kaupan myyntiä ihmisille, jotka ovat kiinnostuneita tekniikasta ja haluavat olla tekemisissä ihmisten kanssa. Vaikka digitalisaatio on tullut vauhdilla myös tekniseen kauppaan, se ei pysty korvaamaan ihmistä.

– Yksittäisen tuotteen ja hyvän hinnan saa verkkokaupasta, mutta isomman kokonaisuuden rakentamiseen vaaditaan aina ihminen.

 

Tuomas Turtiainen: ”Työelämä opettaa, millaisen urapolun haluaa”

Peruskoulun jälkeen Tuomas opiskeli Kouvolan seudun ammattiopistossa talotekniikan perustutkinnon ja valmistui putkiasentajaksi. Sen jälkeen hän jatkoi talotekniikan opiskelemista Tampereen ammattikorkeakoulussa ja valmistui insinööriksi. Valmistuttuaan Tuomas työllistyi Onninen Oy:lle tekniseksi myyjäksi.

– Päivittäinen työni on konsultoivaa palvelumyyntiä eli autan urakoitsijoita ongelmatilanteissa, lasken tarjouksia ja teen muita myyjän tehtäviä. On tärkeä ymmärtää asiakkaan bisnes ja muistaa, että jokainen asiakas on erilainen. Vaikka työpäivät ovat kiireisiä, parasta niissä on asiakkaan kanssa luotu yhteinen luottamus, Tuomas kertoo.

Tuomas on tykästynyt kaupan alaan ja tällä hetkellä hän kehittää omaa osaamistaan opiskelemalla kauppatieteitä avoimessa yliopistossa.

– Ammatilliset opinnot antoivat hyvän pohjan alalle ja mielestäni paras tapa ymmärtää alaa onkin aloittaa asentajan töistä. Koulussa eri asioita käydään läpi laajalti ja vaikka ammattikorkeakoulu syvensi osaamistani laajalla alueella, se antoi vasta pintaraapaisun alasta. Työelämän kokemukset opettavat tarkemmin millaisen urapolun haluaa luoda itselleen, Tuomas toteaa.

 

Jani Lehtinen: Teknisestä osaamisesta vankka pohja myyntityöhön

Ammatilliset opinnot luovat vahvan pohjan teknisen kaupan alalle. Jani suoritti sähkö- ja automaatioalan perustutkinnon Salon ammattikoulussa ja valmistui sähköasentajaksi. Ammattiopiston jälkeen hän opiskeli sähkö- ja automaatiotekniikkaa Satakunnan ammattikorkeakoulussa ja valmistui sähköinsinööriksi. Valmistuttuaan Jani työllistyi SLO Oy:lle avainasiakasmyyjäksi.

Avainasiakasmyyjän tehtäviin kuuluu perinteisen tukkumyynnin lisäksi asiakaskäyntejä, materiaalitarjousten laskemista, teollisuus- ja urakoitsijamyyntiä sekä teknisen tuen toimia.

– Työtehtäväni vaihtelevat laajalti ja tekninen tieto alasta ja sähkötöistä helpottavat niissä paljon. Vaikka itselläni ei aikaisempaa myyntialan kokemusta olekaan, työtehtäviin ja erilaisiin järjestelmiin koulutetaan työpaikan puolesta, Jani kertoo.

Monessa teknisen alan yrityksessä henkilöstöä koulutetaan tarpeiden mukaan. Normaali käytäntö onkin, että teknisen taustan omaaville työntekijöille tarjotaan myyntityön koulutuksia, ja myyntiä tehneille työntekijöille teknisiä koulutuksia.

– Laaja työ- ja asiakasyhteisö tekee alasta mielenkiintoisen ja aikaisemmat työkokemukseni asentajana auttavat ymmärtämään asiakkaan tarpeita paremmin. Maalaisjärjellä ja sosiaalisella asenteella pääsee pitkälle, vakuuttaa Jani.

 

Joona Salminen: ”Halusin tehdä jotain konkreettista”

Peruskoulun lopun lähentyessä Joona alkoi miettiä, mitä hän halusi tehdä ”isona”.

– Kirjoista opiskelu ei enää kiinnostanut. Halusin tehdä jotain konkreettista, jossa voisin nähdä työni tulokset. Päätin hakea ammattiopistoon opiskelemaan kone- ja metallialaa. Minulla ei ollut juurikaan tietoa alasta, mutta lähdin opiskelemaan sitä innokkaasti, Joona kertoo.

– Opintosuunta osoittautui nopeasti hyväksi valinnaksi. Opiskeluun kuului paljon käsillä tekemistä sekä työharjoittelua, jonka kautta sain ensikosketukseni työelämään. Ammattiopistossa opiskelu oli aivan erilaista kuin aikaisemmat kokemukseni opiskelusta.

Suoritettuaan kone- ja tuotantotekniikan perustutkinnon ammattiopistosta Joona siirtyi metallialan työtehtäviin koneistajaksi. Jonkin ajan kuluttua hän hakeutui vaativampiin kokoonpanotyötehtäviin ja lopulta työnjohtoon.

– Olin ollut työelämässä viisi vuotta ja halusin kehittää osaamistani ja opiskella lisää. Elämäntilanne oli sellainen, että siihen oli vielä mahdollisuus. Olin kiinnostunut monista asioista, mutta erityisen paljon taloudesta ja liike-elämästä. Päätin hakea uudelleen opiskelemaan ja onnistuin saamaan opiskelupaikan ammattikorkeakoulusta liiketalouden opintosuunnalta. Irtisanouduin työpaikastani ja siirryin täyspainoiseksi opiskelijaksi, hän kertoo.

– Ajatus täyspainoisesta opiskelusta tuntui aluksi pelottavalta, mutta pian huomasin, että ratkaisuni oli ollut oikea. Opiskelujeni alussa ajattelin suuntautuvani talousasioihin, mutta olinkin enemmän kiinnostunut ihmisten parissa toimimisesta. Päätin suuntautua markkinoinnin ja logistiikan opintoihin.

Suoritettuaan opiskeluihin kuuluvan työharjoittelun Joona pääsi töihin teknisen kaupan ja materiaalinkäsittelyn alalla toimivaan Toyota Material Handling Finland Oy:hyn, jonne hän teki myös opintoihinsa kuuluvan opinnäytetyön.

– Olen työskennellyt Toyotalla monissa eri rooleissa. Olen toiminut tuotevastaavana ja myynnin tukitoiminnoissa. Tuotevastaavana varustelin ja tilasin tuotteita tehtailtamme sekä hoidin tehdassuhteita.  Seuraavaksi siirryin pääkaupunkiseudun myyntiin, jossa tehtävänäni oli myydä yrityksemme tuote- ja palveluratkaisuja asiakkaille sekä huolehtia asiakassuhteista. Myyntityön jälkeen siirryin kouluttajaksi ja siitä edelleen tuotepäällikön rooliin. Tuotepäällikkönä vastasin uusien tuotteiden kehittämisestä, markkinoinnista ja myynnistä. Tällä hetkellä toimin liiketoiminnan kehittämisen parissa, jossa muun muassa rakennan uusia palveluratkaisuja asiakkaillemme. Olen myös mukana erilaisissa sisäisissä kehitysprojekteissa ja hallinnoin edelleen kokonaisuutena koulutus- ja neuvonantopalveluitamme.

 

Petri Kurttila: Asennustehtävistä avainasiakkuusmyyjäksi

Petri suoritti peruskoulun jälkeen kaksoistutkinnon: ylioppilastutkinnon ja sähköasentajan ammatillisen perustutkinnon.

– Lukion käyminen oli aina kuulunut tavoitteisiini, joten sen suorittaminen oli minulle tärkeää. Ammatillisen alan sähköasentajan perustutkintoon kiinnostus tuli isältäni, joka työskentelee teknisellä alalla. Ammattikoulun työharjoittelujakson työskentelin tukkualalla, josta myös kiinnostus tähän työhön heräsi.

Kaksoistutkinnon jälkeen Petri opiskeli sähkötekniikan alan insinööriksi ammattikorkeakoulussa. Hän suoritti työharjoittelujaksonsa SLO Oy:n myyntikonttorissa, josta hän sai myös silloisen kesätyöpaikkansa.

– Ammattikorkeakouluaikana herännyt kiinnostukseni työharjoitteluyritystä kohtaan kannusti minua hakemaan töihin SLO:lle myös valmistumiseni jälkeen ja aloitin työt SLO:n teknisessä tuessa asiantuntijana. Tämän jälkeen urani on johdattanut minua myynnin pariin ja nykyinen työnimikkeeni on SLO Vantaan myyntikonttorin valaistuksen avainasiakasmyyjä. Työhöni kuuluu asiakassuhteiden ylläpitäminen, tarjouspyyntöjen laatiminen ja kaupankäynti urakoitsijoiden kanssa.

Petrin tavoitteisiin tulevaisuudessa kuuluu jatkuva ammattitaidon kehittäminen ja nopeasti kehittyvän alan oppiminen.

– SLO:lla panostetaan siihen, että työntekijät kehittyvät työssään, ja siellä kaikki ovat ammattinsa huippuosaajia. Tulevaisuuden tavoitteisiini kuuluu myös mahdollisesti esimiestehtäviin eteneminen. Olen tyytyväinen, että suoritin sähköasentajan koulutuksen, sillä sain siitä hyvän pohjan tähän työhön. Opin sitä kautta käytännön asioita ja osaan nyt suositella asiakkailleni oikeanlaisia tuotteita oikeaan tarkoitukseen, sillä tiedän, miten tuotteet toimivat käytännössä.

 

Mika Kuusisto: ”Robotiikan mahdollisuudet teollisuudessa kiinnostavat”

Peruskoulun jälkeen Mika halusi tietää enemmän teknisistä kuin lukion yleissivistävistä aineista, joten sähkötekniikasta, automaatiosta ja erityisesti teollisuuden rakentamisesta kiinnostuneena hän haki opiskelemaan ammattiopiston sähkö- ja sähköautomaatiolinjalle.

– Valitsin yliopistopohjaisen linjan, joka tarkoitti, että sain myös syvällisempää matematiikan ja kielten opetusta, vaikka tarkoituksena oli valita yksi ala.

Ammattiopiston jälkeen Mika halusi jatkaa opiskelemista ammattikorkeakoulussa, koska hän koki oppivansa nopeammin ja perusteellisemmin käytännön tekemisen kautta. Seinäjoen ammattikorkeakoulussa Mika opiskeli saksalaisen kaksoistutkinnon ja vietti vuoden vaihto-oppilaana Saksassa, jossa hän suoritti myös paikallisen yliopiston korkeakoulututkinnon.

– Kuulin Festo Oy:stä ensimmäisen kerran ammattiopiston taitaja-kilpailuissa, joissa suurin osa tehtävistä tehtiin Feston tuotteilla. Tutustuin Feston edustajiin ja näin sain ensimmäiset kontaktini. Olen suorittanut työharjoitteluni Festolla, sillä ennalta luotujen kontaktien perusteella on ollut helppo selvittää oma-aloitteisesti, millaiselle työharjoittelijalle tai opinnäytetyölle heillä olisi tarvetta, Mika toteaa.

– Nyt minulla on insinöörin paperit kädessäni ja työskentelen Feston teknisessä tuessa. Vastaan erityisesti sähköautomaatiotuotteiden sekä manipulaattoreiden ja moottoreiden teknisiin kysymyksiin.

Robotiikasta kiinnostunut Mika aloitti uudet opintonsa yliopistossa vuoden 2019 tammikuussa.

– Seuraava askeleeni on diplomi-insinööriksi valmistuminen, minkä jälkeen tavoitteeni on kohdentaa osaamiseni robotiikkaan ja mahdollisesti työskennellä päämiehellemme Saksassa. Haluan syvällisemmin perehtyä mahdollisuuksiin, joita robotiikka tuo teollisuuteen, ja siihen, kuinka robotit voivat työskennellä saumattomasti asentajien rinnalla. Automaatioala kehittyy nopeasti, joten on järkevää opiskella niin pitkälle kuin rahkeet riittävät vielä, kun innostusta löytyy. Työtä ehtii aina tehdä.

Omia polkujaan harkitsevia opiskelijoita Mika neuvoo miettimään, missä he haluavat olla 5 vuoden päästä.

– Kannattaa miettiä niitä tapoja, joilla juuri itse oppii parhaiten, ja sitten hahmotella reitti, jota pitkin pääsee tavoitteisiin. Ei kannata ottaa liikaa paineita ja luoda suuruudenhulluja tavoitteita, toteaa Mika.

 

Roope Salmenoja: Oppisopimuksella raskaskonekorjaajaksi

Roope Salmenoja aloitti peruskoulun jälkeen autoalan perustutkinnon suorittamisen. Alavalinta sai vahvistusta, kun hän oli ensimmäisenä opiskeluvuotenaan työssäoppimassa Matekolla: työ tuntui itselle juuri oikealta.

– Hain ja pääsin Matekolle myös kesätöihin. Töissä vietetyn kesän jälkeen koulu alkoi maistua puulta ja aloin järjestellä itselleni oppisopimuspaikkaa Matekolta. Korjaamopäällikkö näytti vihreää valoa, mutta koulussa tuli mutkia vastaan, sillä raskaskonekorjaamo ei ollut tarpeeksi lähellä autoalaa, Roope kertoo.

Sinnikkyys kuitenkin palkittiin ja toisen opiskeluvuoden talvena Roope aloitti hommat oppisopimuksella. Kun hän saa opintonsa pulkkaan keväällä 2020, hänestä tulee raskaaseen kalustoon erikoistunut autoasentaja.

– Teen töissä muun muassa perushuoltoja ja varustelua uusiin koneisiin, esimerkiksi lisälämmittimiä ja uusia valoja. Teen suunnilleen samoja hommia kuin muutkin, mutta ei minua vielä laiteta ihan pahimpiin paikkoihin.

Roope suosittelee alaa kaikille, jotka ovat kiinnostuneita koneista. Itse hän tutustui alaan ysiluokalla TET-jaksolla.

– Silloin jäi takaraivoon muhimaan ajatus, että raskaskonekorjaamossa voisi olla kiva olla töissä. Työt ovat kiinnostavia ja töissä oli hyviä tyyppejä, hän kertoo.

– Näissä töissä asenne ratkaisee: pitää olla kiinnostunut siitä, mitä tekee, ja ottaa muilta neuvoja vastaan. Kyllä tällä alalla työllistää itsensä.

 

Takaisin Opiskelijoille-pääsivulle

Takaisin Toisen asteen opiskelijoille -sivulle

Kategoriat
  • Koulutuskalenteri
  • Hallitusohjelmatavoitteet
  • Markkinakatsaus