Uratarinoita – korkeakoulutus

Uratarinoita – korkeakoulutus

Teknisen kaupan työtehtäviin suunnataan etenkin liiketalouden ja tekniikan aloilta. Tutustu korkeakoulutaustaisten osaajien uratarinoihin!

Hanna Pasanen: Amk-tradenomi, nyt elinkaaripalvelujen osastopäällikkönä
Joonas Kauti: Amk-tradenomi, nyt tuoteryhmäpäällikkönä
Auli Liimatainen: Useampi tutkinto uran aikana, nyt tuotepäällikkönä
Mikko Valkonen: Konetekniikan insinööri, nyt tuoteryhmäpäällikkönä
Heidi Nikolic: Amk-tradenomi, nyt teknisenä myyjänä
Oscar Rodriquez: Amk-tradenomi, nyt sisaryhtiökoordinaattorina ja ostajana
Tomi Kotila: Amk-insinööri, nyt teknisessä tuessa, asiakaspalvelussa ja myynnissä
Jere Nuorala: Amk-insinööri, nyt varaosamyynnissä ja korjaamonjohdossa

 

Hanna Pasanen: ”On tärkeää ymmärtää, mitä asiakkaillamme on pelissä”

Hanna Pasanen suuntasi lukion jälkeen Haaga-Heliaan liiketalouden linjalle, jossa hän erikoistui kansainväliseen kauppaan ja valmistui tradenomiksi. Teknisen kaupan alalla ura urkeni Wihurilla, jossa hän aloitti työt ensin konemyynnin assistenttina.

Kolmentoista Wihuri-vuoden aikana Hanna on ehtinyt siirtyä konemyynnistä trukkimyynnin assistentiksi, projektipäälliköksi ja hankintapäälliköksi. Nyt hänellä on menossa Wihurissa jo viides pesti: hän työskentelee elinkaaripalvelujen osastopäällikkönä ja huolehtii siitä, että hänen osastonsa vastuulla olevat asiat hoituvat ja ongelmat tulee ratkaistua.

– Koska kaikkea ei voi tehdä heti, priorisointi on erittäin tärkeää. Jos asiakkaalla on esimerkiksi mennyt kone rikki työmaalla, sen saaminen kuntoon pikaisesti menee muiden töiden edelle. Asiakkaallakin on asiakkaansa, joiden kanssa on sovittu tietyistä aikatauluista. Myös täällä konttorin puolella on tärkeää ymmärtää, mitä asiakkaallamme on pelissä, Hanna kertoo.

– Olennainen osa työtäni on myös palvelujen ja koko liiketoiminnan kehittäminen muun johdon kanssa. Kouluttaudun mielelläni lisää. Viimeisimmällä kurssilla työstettiin johtamistaitoja niin, että toimintaa ja toimintamalleja kehitetään aidosti yhdessä osaston kanssa.

Vaikka Hanna on tehnyt hienon uran, hän ei ollut opiskeluaikoina vielä yhtään varma, mikä hänestä tulee isona ja miten hän tulee työllistymään. Opettajan kannustavat sanat kuitenkin käänsivät epävarman fiiliksen toiseen suuntaan.

– Nostin pään ylös ja suunnistin pelkäämättömästi kohti haasteita. Vaikka koulun penkillä istuskelu ei välttämättä aina maistu, oikeassa työelämässä on mahdollisuus löytää mielenkiintoisia työtehtäviä ja menestyä haluamallaan saralla, Hanna vakuuttaa.

– Ohjenuorana sanoisin, että tee hyvin se työ, jota hoitamaan sinut on palkattu. Yrityksissä arvostetaan työntekijöitä, joilla on ahkera ja reipas ote työntekoon. Sen oppii tekemällä ahkerasti töitä eikä vain tyytymällä odottamaan unelmien työpaikkaa. Ole itse aktiivinen työnhaussa.

Joonas Kauti: Markkinoinnin opiskelijasta verkkokauppakonkariksi

Liiketalouden koulutus antaa hyvät valmiudet työskennellä niin kotimaisessa kuin kansainvälisessäkin liiketoimintaympäristössä. Joonas valmistui tradenomiksi Haaga-Heliasta 2014.

– Ensimmäisen opiskeluvuoden jälkeen markkinoinnin opinnot herättivät kiinnostukseni, ja syventävät opinnot asiakkuuksien hallinnasta, digitaalisesta markkinoinnista ja verkkokaupasta avasivat silmäni ja johtivat nykyiseen pisteeseeni. Myyntityö opiskeluiden ohella toimi loistavasti, sain arvokasta kokemusta asiakaskohtaamisista, ”lattiamyynnistä” sekä asiakaspalvelusta. Ammattikorkeakoulussa opiskelemisessa ehdottomasti parasta oli käytännönläheisyys ja erilaiset yritysyhteistyöt, Joonas kertoo.

Joonas aloitti harjoittelijana Robert Bosch Oy:ssa, minkä jälkeen hän työskenteli samassa yrityksessä useissa eri työtehtävissä tradenomiksi valmistuttuaan. Markkinoinnin ja asiakkuuksien toimenkuvat tulivat nopeasti tutuiksi.

– Aloitin markkinointitehtävissä läheisessä yhteistyössä tuotepäälliköiden kanssa, ja kehittelin online-puolen asioita myös kansainvälisessä ympäristössä eri pohjoismaiden osastojen kanssa. Sain nopeasti paljon vastuuta ja pääsin suunnittelemaan ja toteuttamaan visioita digitaalisen markkinoinnin parissa, Joonas muistelee.

Organisaatiomuutokset yrityksen sisällä antoivat Joonakselle mahdollisuuden tutustua myyntiin.

– Vaikka muutos oli minulle suuri, avainasiakkuuspäällikön roolissa sain mahdollisuuden toteuttaa itseäni verkkokaupan kehittämisessä isojenkin asiakkuuksien parissa. Eri ketjuasiakkuuksien lisäksi vastasin kotimaan verkkokauppayhteistöistä. Kolmessa vuodessa sain täydellisen läpileikkauksen alasta, sen luonteesta, kilpailusta ja itse avainasiakasmyynnistäkin. Vähäisestä kokemuksesta ja nuoresta iästä huolimatta pärjäsin hyvin ja onnistuin tekemään tulosta haastavassa, konservatiivisessa markkinassa, johon muutos oli vasta tulossa.

Verkkokaupan konkarina Joonas halusi työpaikan verkkokaupan parista ja nykyään hän työskenteleekin pohjoismaiden suurimpaan kodinrakentamiseen kuuluvassa Bygghemma-konsernissa.

– Koska hoidin jo asiakkuutta, konserni oli minulle jo ennestään tuttu ja päätös helppo. Nykyiseen työnkuvaani kuuluu vastuu tuoteryhmäni myynnin mahdollistamisesta kannattavasti. Työ vaatii nopeaa päätöksentekoa ja ”pulssilla olemista”, mutta sen luonne sopii minulle, Joonas toteaa.

Auli Liimataisen uratarina: Elinikäinen oppiminen luo kipinää työhön

Intohimoisesti uuden oppimiseen suhtautuvalla Aulilla on loputon tiedonnälkä, jota hän on ruokkinut koko uransa ajan kouluttautumalla. Opiskeluiden pohjan hän haki yleissivistävästä lukiosta, sillä peruskoulun jälkeen ammattikoulusta ei löytynyt hänelle sopivaa linjaa. Myöhemmin hän on suorittanut työn ohessa tradenomin tutkinnon Laureassa, ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon Haaga-Heliassa sekä ostopäällikön tutkinnon Careeriassa. Päämäärätietoinen Auli uskookin elinikäiseen oppimiseen.

– Oppiminen ei katso ikää, vaan osaamista voi kehittää aina. Kun tietää, mitä haluaa, opiskelu sujuu hyvin myös työn ohessa. Itse olen huomannut, että opin parhaiten, kun pääsen soveltamaan asioita käytäntöön, Auli kertoo.

Tällä hetkellä Auli suorittaa intoa puhkuen Careeriassa johtamisen ja yritysjohtamisen erikoisammattitutkintoa.

Auli on työskennellyt koko uransa teknisen tukkukaupan alalla. Viimeiset kuusi vuotta ovat vierähtäneet Ahlsellilla, missä Auli toimii LVI-toimialan tuotepäällikkönä. Toimenkuvassaan hän palvelee koko yrityksen myyntiä ja hoitaa vaativia tuoteryhmiä.

– Käytännössä työ tarkoittaa esimerkiksi sitä, että pidän huolta tavarantoimittajistamme. Heidän kanssaan käymme toimittajaneuvottelut ja -sopimukset yhdessä konsernin kanssa ja huolehdimme kattavasta valikoimastamme. Hallinnoimme ostamista ja teemme tiivistä yhteistyötä ostajien kanssa. Pidämme yhdessä huolta hyvästä toimittajayhteistyöstä ja laadukkaista tuotteista, Auli kuvailee.

Opiskelun lisäksi Auli keskittyy myös töissä jatkuvaan kehittämiseen. Kipinää hänelle tuovatkin haasteet sekä se, kun pääsee korjaamaan löytämänsä virheet. Tärkeintä on oikea asenne: hyvä myyjä myy mitä vaan, ja hyvä tuotepäällikkö hoitaa minkä tahansa tuoteryhmän.

Auli kehottaa naisia hakeutumaan miesvaltaisillekin aloille, niitä ei kannata syyttä pelätä. Hänen oman kokemuksen mukaan ”miesten maailmassa” on hienoa tehdä töitä, se on rehtiä ja rehellistä. Omaa uraa pohtiville Aulilla on lisäksi tärkeä neuvo.

– Kannattaa kuunnella itseään eikä mennä massan mukana ja valita opintoja sen mukaan, mitä kaverit tekevät. Toisaalta jos tuntuu, että on tehnyt väärän valinnan, voi uralla ottaa aina uuden suunnan.

Mikko Valkonen: ”Eteenpäin meneminen motivoi”

Mikko Valkosen tie vei lukion jälkeen Helsingin ammattikorkeakouluun konetekniikan linjalle. Hän ei kuitenkaan sännännyt koulun penkille heti, vaan siirsi opintojen alkua kahdella vuodella.

Ensimmäinen vuosi vierähti kesätöistä tutuksi tulleessa maahantuontiyrityksessä, jossa hän teki varasto- ja lähettitöitä ja sai myös ensimmäisen kosketuksen myyntityöhön. Toinen välivuosi kului armeijassa ja töissä toisessa maahantuontiyrityksessä.

– Aloitin opiskelut konetekniikan linjalla syksyllä 2000 ja suuntauduin koneensuunnitteluun. Keväällä 2005 valmistuin konetekniikan insinööriksi. Opiskelun aikana suoritin tarvittavat työharjoittelut samassa firmassa, jossa työskentelin armeijan jälkeen. Valmistumiseni jälkeen aloitin samassa firmassa työt myyntipäällikkönä, Mikko kertaa.

Tiedonjano ja opiskelut eivät päättyneet insinöörin koulutukseen, vaan Mikko on suorittanut myöhemmin muutamia myyntipuolen koulutuksia, muun muassa Teknisen Kaupan Liiton ja Talent Vectian yhteistyössä toteuttaman Asiakasta haastava ratkaisumyynti -kokonaisuuden.

Kolme vuotta valmistumisensa jälkeen Mikko aloitti uudet työt teknisenä myyjänä SKS Mekaniikassa. Hänen tontilleen kuului tilausten ja tarjousten käsittelyä sekä puhelimitse annettua teknistä tukea asiakkaille. Kun hän oli päässyt hommiin sisään, hän siirtyi avainasiakaspäälliköksi Etelä-Suomen alueelle, jossa hänellä oli parikymmentä avainasiakasta.

– Minulla oli jo ennen SKS:ää kokemusta myyntityöstä ja sopiva koulutus. Yritys vaikutti jo alussa mielenkiintoiselta ja myös uramahdollisuuksia löytyi. Avainasiakaspäällikkönä työni oli liikkuvaa ja nautin ihmisten kohtaamisesta.

Lähes kahdeksan avainasiakasvuoden jälkeen Mikko siirtyi nykyisiin tehtäviinsä tuoteryhmäpäälliköksi. Työhön kuuluvat muun muassa toimittajayhteistyö, varastonhallinta ja teknisenä tukena toimiminen – myyntityötä unohtamatta.

– Työni tarjoaa taas uusia haasteita ja mahdollisuuden oppia uutta. Minua motivoivat kehittyminen, eteenpäin meneminen ja se, että pystyn ratkaisemaan asiakkaan ongelmia.

Heidi Nikolicin uratarina: Ulkomailta saatu kokemus on vertaansa vailla

Äänekoskelta kotoisin oleva Heidi suuntasi kauppaoppilaitoksen jälkeen Jyväskylän ammattikorkeakouluun opiskelemaan liiketaloutta. Opintojen aikana kaupunki ehti vaihtua ja hän valmistui Etelä-Karjalan Ammattikorkeakoulusta vuonna 2003. Uunituore tradenomi pääsi heti lähetyskoordinaattoriksi Stora Ensolle.

– Tuntui tosi kivalta saada työpaikka heti valmistumisen jälkeen. Nautin monipuolisesta työstä, jossa koordinoin paperin ja kartongin laivakuljetuksia eli huolehdin, että lähtevät laivat ovat täynnä ja aikatauluissa pysytään, kertoo Heidi.

Stora Enson jälkeen Heidi toimi konepajoille hitsareita välittävänä henkilöstökonsulttina WorkPower Oy:llä ja asiakkuuspäällikkönä ICT-palveluita yrityksille tarjoavalla Somic Oy:llä. Sitten seurasi uran ja elämän kannalta merkittävä käänne, muutto ulkomaille.

– Rakkaus vei minut Ruotsiin, jossa asuin viisi vuotta. Myin usean vuoden ajan kemikaaleja teollisuusasiakkaille RCI:llä. Sen jälkeen työni liittyivät vahvasti lentokenttiin, erityisesti Arlandaan. Markkinoin aluksi lentokentille unimunia Northnavin country managerina ja sen jälkeen työskentelin Arlandalla lähtöselvityksessä ja lentoyhtiö Emiratesin loungessa.

Ruotsista Heidi muutti Hollantiin. Siellä hän työskenteli Active Stock Management B.V:llä ja osti yrityksiltä ylijäämävarastoja, kuten hydrauliikkaa, pneumatiikkaa, laakereita ja sähkömoottoreita. Asiakkaat olivat Suomesta, Ruotsista, Norjasta ja Tanskasta.

– Työkulttuuri on Ruotsissa ja Hollannissa hieman erilainen kuin Suomessa. Myös ilmapiiri on kansainvälisempi ja esimerkiksi eri kieliä kuulee enemmän. Suomalainen koulutus antaa hyvät valmiudet ulkomaille lähtöön ja siellä sitä myös arvostetaan ja pidetään korkeatasoisena, Heidi kuvailee.

Perheen kasvaessa heräsi halu muuttaa takaisin Suomeen, ja Heidin huomion kiinnitti Ahlsellin teknisen myyjän paikka. Yritys oli hänen asiakkaansa Hollannissa ja tuotteetkin olivat osittain tuttuja. Nykyiseen työnkuvaan kuuluu olemassa olevien asiakkuuksien hoidon lisäksi uusasiakashankintaa. Heidistä työssä parasta on vapaus ja vaihtelevuus. Myös ulkomaan vuosista on ollut paljon hyötyä.

– Ulkomailla työskentely opetti minulle erityisesti ennakkoluulottomuutta ja rohkeutta. Kokemukseni myötä tiedän, että pärjään monenlaisissa hommissa ja eri kielillä.

Alaa ja ulkomaille lähtöä miettiville Heidillä on selkeä viesti.

– Kannustan erityisesti tyttöjä ja naisia hakeutumaan teknisen kaupan alalle. ”Teknistä” ja ”miesten alaa” ei kannata syyttä jännittää. Minulla ei esimerkiksi ole insinöörin taustaa enkä ole ”tekninen ihminen”. Omassa työssäni kyse on enemmän vuorovaikutuksesta ja siitä, että ymmärtää, mitä asiakas hakee ja tarvitsee.  Ulkomaille kannattaa ehdottomasti lähteä harjoitteluun tai töihin! Kokemuksen ja kielitaidon lisäksi olen saanut laajan ystäväpiiriin, joka on todellinen rikkaus. Juuri ystävien ja verkoston ansiosta ulkomaille lähtö olisi helppoa tulevaisuudessakin, Heidi summaa.

Oscar Rodriguez: Tradenomi päätyi kansainvälisiin tehtäviin

Peruskoulun jälkeen Oscar jatkoi opiskelemista Sammon urheilulukiossa Tampereella.

– Valmistuttuani urheilulukiosta kävin armeijan ja toimin kuorma-autonkuljettajana sekä rauhanturvaajana. Halusin saada hyvän ponnahduslaudan työelämään, joten päätin lähteä ammattikorkeakouluun opiskelemaan liiketaloutta ja keskittyä markkinoinnin ja yrittäjyyden osa-alueisiin, Oscar kertoo.

Hän valmistui vuonna 2019 tradenomiksi ja työllistyi teknisen kaupan alan yritykseen.

– Luetutin opintoihini vaaditun työharjoittelujakson hyväksi työskentelemällä sisaryhtiökoordinaattorina normaalissa työsuhteessa Bufab Finland Oy:ssa, jossa olen edelleen töissä. Sisaryhtiökoordinaattorin tehtäviin kuuluu muun muassa sisaryhtiöiden tilausten käsittely ja niiden hyväksyminen ERP-järjestelmässä sekä tilauksiin liittyvä yhteydenpito sisaryhtiöiden välillä.

Vuoden 2019 lopulla Oscar on saanut lisää vastuuta yrityksen sisällä ja nykyään hän hoitaa myös ostajan tehtäviä, joihin kuuluvat muun muassa tarjouspyynnöt, tuotteiden ostoprosessi Pohjoismaista ja Euroopasta sekä aktiivinen yhteydenpito jälleenmyyjiin.

– En koe jatko-opiskeluiden olevan tällä hetkellä ajankohtaista, vaikka saatan tulevaisuudessa hakeutua kauppatieteiden maisteritutkinnon opetusohjelmaan edetäkseni urallani pidemmälle. Haluan keskittyä urani alkuaikana työntekoon, itseni kehittämiseen ja vastuualueideni lisäämiseen. Erilaiset opinnot auttavat ymmärtämään monipuolisesti alaa kuin alaa, mutta myös koulun ulkopuolella opiskeleminen, työelämän haasteet ja oma aktiivisuus auttavat kehittymään, toteaa Oscar.

Tomi Kotila: ”Kehitimme työnantajalle puhelinsovelluksen osana opintoja”

Peruskoulun jälkeen Tomi kirjoitti ylioppilaaksi. Historiasta ja yhteiskuntaopista kiinnostuneena hän päätti kuitenkin hakea Metropolia-ammattikorkeakouluun, vaikka hänellä ei ollutkaan aiempaa kokemusta sähkö- tai automaatioalalta.

– Opintoihin sisältyvät työharjoittelut tein Pekkaniska Oy:ssä ja Festo Oy:ssä asentajana ja insinööriharjoittelijana. Pekkaniskalla olin ollut ennen opiskeluja töissä ja sain paikan sieltä sen perusteella. Seuraavan kesän harjoittelujakson piti sisältää syvällisempää työskentelyä ja löysinkin Feston oma-aloitteisen selvityksen kautta. Koska koulussamme käytetiin Festo Oy:n laitteistoa, selvitin heidän Suomen yhteystietonsa ja lähetin avoimen hakemuksen, jonka avulla pääsin Festolle kesäksi töihin, Tomi kertoo.

Tomin työtehtävät ja vastuualueet Festolla ovat edenneet jatkuvasti. Hän on aloittanut asentajana tuotannossa oppiakseen perustaidot yrityksen asiakasräätälöityjen järjestelmien rakentamisesta ja suunnittelusta. Tähän tehtävään hän jäi myös työharjoittelujaksonsa jälkeen osa-aikaiseksi työntekijäksi koulun ohella.

– Osa-aikaisena työskennellessäni saimme Festolta aiheen koulun innovaatioprojektiin, jossa suunnittelimme ja kehitimme Festolle puhelinsovelluksen myyjien asiakaskäynneillä käyttämien tuotedemonstraatiosalkkujen liikkeiden ja käyttöasteen seurantaan. Kyseinen sovellus on nykyisin beta-testauksessa ja tulee käyttöön Feston myyjille lähitulevaisuudessa, Tomi kertoo.

– Kehityskeskusteluissa sovimme esimiesteni kanssa, että minulle sopiva urapolku voisi suuntautua tekniseen myyntiin ja tätä heijastellen aloitin kesätyöt Feston Contact Centerissä. Työtehtäviini kuuluu nykyisin tekninen tuki, tuotesidonnainen asiakaspalvelu ja myynti. Tarkoituksena on haalia tuoteosaamista, teknistä osaamista ja substanssiosaamista myyntipuolen tehtävistä. Uuden työn opiskelun ohessa teen tällä hetkellä myös opinnäytetyötä yrityksen sisällä. Sen aiheena on suunnitella automaattinen pneumaletkuleikkuri tuotantoon. Idea lähti omakohtaisista kokemuksistani tuotannossa työskennellessäni.

Tomi työskentelee ja tekee opinnäytetyötään Festolla edelleen ja suunnittelee jatko-opiskelevansa Aalto-yliopistossa diplomi-insinööriksi.

– Automaatio- ja sähköala on alana erinomainen työllisyysnäkymiä ajatellen ja sillä on valtavasti erilaisia työtehtäviä. Itse en olisi ikinä uskonut päätyväni myynnin tehtäviin mennessäni Metropoliaan sähkö- ja automaatioinsinöörinkoulutusohjelmaan, hän pohtii.

Tomi rohkaisee muita opiskelijoita olemaan oma-aloitteisia myös työn haussa.

– Työhakemuksen perään soittaminen ei ole huono ajatus! Lisäksi ainakin itseäni pelotti töitä hakiessa se, että työnantajat vaativat nykyisin kohtuuttomuuksia nuorilta opiskelijoilta: pitää olla nuori ja kouluttautunut, ja pitäisi olla valtava työkokemus alalta, johon on vasta kouluttautumassa. Tai näin työpaikkailmoituksissa ainakin usein ilmoitetaan. Totuus on kuitenkin se, että useimmille työnantajille riittää, että asenne on kunnossa ja on halukas oppimaan. Kaikissa töissä opetellaan aina työnkuva ja työtehtävät uudestaan koulutuksesta ja aikaisemmasta työhistoriasta riippumatta. Joten ennakkoluulottomasti vain hakemusta lähettämään, ja kuten sanoin, soita perään! Asenne ratkaisee!

Jere Nuorala: Työharjoittelupaikasta tuli pysyvä työpaikka

Peruskoulun jälkeen Jere suuntasi lukioon, josta valmistumisen jälkeen hän suoritti armeijan ja työskenteli sähkötarvikeliikkeessä.

– Hain työn ohella Tampereelle ammattikorkeakouluun autotekniikan tutkinto-ohjelmaan, ja opiskelupaikan varmistuttua muutin Tampereelle. Suoritin kaikki työharjoittelut Mateko Oy:ssä, jossa työskentelen myös tällä hetkellä. Kuulin koulukaverini kautta, että hänen entinen työpaikkansa etsii varaosamyyjää, joten selvitin yrityksen yhteystiedot heti, soitin ja sovin haastattelun korjaamopäällikön kanssa ja positiivisen haastattelun jälkeen kirjoitimme työsopimuksen, Jere muistelee.

– Alkuun tein varaosamyyntiä, mutta teen nykyään myös korjaamonjohdon töitä. Erityisesti loma-aikoina tuuraan työnjohtoa ja varaosamyyntiä.

Jere on viihtynyt nykyisessä työpaikassaan niin hyvin, että hän ei ole aikeissa vaihtaa työnantajaa tai palata takaisin opiskelemaan.

– Olen tykännyt korjaamon työnjohtajan työstä kovasti. Toisaalta on selkeää, mitä pitää tehdä, mutta silti jokainen päivä on erilainen. Vaikka joskus tulee vastoinkäymisiä, ne pystytään aina ratkomaan. Hyvän fiiliksen saa, kun hommat menevät nappiin, Jere toteaa.

 

Takaisin Opiskelijoille-pääsivulle

Takaisin Korkeakouluopiskelijoille-sivulle

Kategoriat
  • Koulutuskalenteri
  • Hallitusohjelmatavoitteet
  • Markkinakatsaus