Rakennuskonevuokrauksen kasvu jatkuu kuluvana vuonna – ensi vuosi miinuksella, kasvua taas 2022

Julkaistu 18.11.2020 |

Suomen BKT tulee uusimpien ennusteiden mukaan vähenemään 4 – 5 prosenttia kuluvana vuonna. Suomi on pärjännyt kansainvälisesti hyvin koronatartuntojen hallinnassa. Se, kuluttajien hyvä luottamus omaan talouteen sekä yritysten toiminnan rajalliset sulkemiset ovat merkinneet kansainvälisesti pientä sukellusta Suomen talouteen kuluvana vuonna. Talous on koronatartuntojen kasvusta huolimatta elpynyt Suomelle tärkeissä vientimaissa, Saksassa, Ruotsissa ja Yhdysvalloissa.

Suomen, kuten kaikkien Euroopan maiden bruttokansantuotteiden, ennakoidaan kasvavan taas ensi vuonna. Suomen kasvuennusteet ovat välillä 2,5 – 3,5 prosenttia. Ennusteet Suomen bruttokansantuotteelle vuodelle 2022 vaihtelevat välillä 1,5 – 2,5 prosenttia. Seuraavat koronarokotteiden edistymisuutisten jälkeen tehdyt ennusteet saattavat olla hieman positiivisempia jo ensi vuodelle.

Rakentamisen tilanne koronapandemian alkaessa maaliskuussa 2020 oli erinomainen. Työkantaa oli paljon ja tilauskirjat olivat hyvällä tasolla. Kevään korona-aikana rakennustyömaat kyettiin pitämään käynnissä eivätkä uusien hankkeiden aloituksetkaan juuri notkahtaneet. Joidenkin suunniteltujen hankkeiden aloituksia on kuitenkin lykätty.

Rakentamisen määrän ennakoidaan kasvavan kuluvana vuonna. Ensi vuoden rakentamiselle ennakoidaan selvää miinusta, ei kuitenkaan romahdusta. Väheneminen tapahtuu uudisrakentamisessa. Rakentamisen laskusuunnan ennakoidaan pysähtyvän vuonna 2022.

Rakennuskonevuokrauksen määrän ennakoitiin pysyvän kuluvana vuonna pienessä kasvussa jo edellisessä toukokuun ennusteessa. Uusi ennuste on hieman myönteisempi, kasvua 3 prosenttia (toukokuussa +1 prosentti). Ensi vuoden vuokramarkkinaennuste on -3 prosenttia (toukokuussa -2 prosenttia). Vuodelle 2022 ennakoidaan parin prosentin kasvua.

Talous ei palaudu normaalille tasolle useaan vuoteen

Positiiviset uutiset koronarokotteesta sekä Yhdysvaltojen uusi presidentti hälventävät tulevaisuuteen liittyvää epävarmuutta. Toiveet koronapandemian saamisesta kuriin kasvattavat luottamusta tulevaisuuteen. Miinuspuolella on epidemian jatkuminen vahvana ja uudelleen vahvistuminen. Virus vaikuttuu negatiivisesti vähintään kesään 2021 saakka. Epidemian jatkuessa, negatiiviset vaikutukset leviävät taloudessa laajemmalle.

Valtavat elvytystoimet ja nollakorot yhdessä edellä mainittujen epävarmuutta vähentävien seikkojen kanssa saattavat vauhdittaa taloutta viimeaikaisia ennusteita suurempaan kasvuun. Koronasta irti pääsemisen mahdollisuus saattaa vauhdittaa erityisesti investointipäätöksiä, joiden tekeminen on ollut jäissä. Epidemian jatkuessa positiivisen skenaarion todennäköisyys kuitenkin vähennee. Rakentamisen kannalta asuntojen ja kiinteistöjen kiinnostavuus sijoituskohteena jatkuu. Sijoituskohteita hakevia pääomia on runsaasti liikkeellä.

Rakentaminen kasvaa hieman tänä vuonna, vuosi 2021 on miinusvuosi ja vuosi 2022 nollakasvuvuosi

Rakentamisen hyvä tilauskanta ja kuluttajien tulevaisuususkon säilyminen korona-aikana pitävät rakentamisen lievässä kasvussa vuonna 2020. Kuluttajien ostoaikomukset ovat pysyneet hyvällä tasolla ja nousseet edelleen syksyllä liittyen asunnon ostoon, remontoimiseen ja sisustamiseen.

Asuntorakentamisen aloitukset ovat laskusta huolimatta edelleen korkealla. Asuntojen aloitusmäärän ennakoidaan vähenevän sekä kuluvana että kahtena seuraavana vuonna. Kyse ei ole laskusta lamalukemiin vaan paluu hyvin korkeista tuotantomääristä normaalille, tarpeen mukaiselle tasolle. Voimakas sijoittajakysyntä, joka on nostanut lukemat korkeiksi, on nyt vähenemässä. Sen sijaan kuluttajien asuntojen kysyntä omaan käyttöön on ollut vilkasta kuluvana syksynä ja jatkuu hyvänä, mutta laskusuuntaisena ensi vuonna. Asuinrakentamisen näkymät ovat vahvimpia pääkupunkiseudulla, Tampereella ja Turussa.

Toimitilarakentamisen siirtyminen rakentamisen veturiksi kuluvana vuonna on tukenut voimakkaasti konevuokrausta, koska koneita käytetään toimitilarakentamisessa enemmän kuin asuntorakentamisessa. Julkisten palvelurakennusten (koulut, sairaalat, areenat) rakentaminen on ollut ja on edelleen hyvin vilkasta. Teollisuushankkeita on käynnissä runsaasti, mutta aloitusmäärä vähenee kuluvana syksynä selvästi. Suuria teollisuushankkeita on vireillä ja usean niistä odotetaan käynnistyvän lähivuosina. Toimitilarakentaminen on vilkasta Etelä-Suomessa ja maakunnissa, joissa on käynnissä isoja hankkeita. Muuten erot alueiden välillä ovat suuria.

Rakennuskoneiden vuokramarkkinat kasvavat 3 prosenttia, ensi vuonna saman verran miinusta, vuosi 2022 on taas kasvuvuosi

Vuokraustoiminnan arvo oli viime vuonna lähes 860 miljoonaa euroa, volyymi kasvoi prosentin. Rakentaminen on ylivoimaisesti suurin vuokrakoneiden käyttäjäsektori, ¾-osaa konevuokrauksesta. Vuokrakoneita käytetään huolto-, asennus- ym. töihin myös teollisuudessa, palvelusektorilla, julkishallinnossa sekä kuluttajien hankkeissa.

Korona on vaikuttanut hyvin negatiivisesti moniin toimialoihin. Niiden volyymi ja liikevaihto ovat pudonneet voimakkaasti. Rakennuskoneiden vuokraus on myönteinen poikkeus. Taustalla on rakentamisen jatkuminen hyvällä tasolla koko kuluvan vuoden. Vuokramarkkinoiden kasvu tulee vilkkaasta uudistalonrakentamisesta. Kasvua on eniten sairaaloiden, kokoontumisrakennusten, koulujen ja teollisuuden rakentamisessa. Vuokraus vähenee kerrostalorakentamisessa. Koko uudistalonrakentamisen vuokramarkkina kasvaa tänä vuonna 6 prosenttia, vähenee ensi vuonna 12 prosenttia ja kasvaa taas vuonna 2022 4 prosenttia.

Vuokrakoneiden käyttö korjausrakentamisessa kasvaa tänä vuonna prosentin, mutta ensi ja seuraavana vuonna kasvu kiihtyy. Koronakriisi on lykännyt jonkin verran korjaushankkeita. Päätökset korjaamisesta ovat lykkääntyneet taloyhtiöissä ja korona on estänyt korjaustyöt tiloissa, joissa asutaan tai työskennellään. Epidemian jatkuessa riskejä erityisesti taloyhtiöiden remonttien lykkääntymiseen edelleen on.  Korjaaminen painottuu ammattimaiseen toimintaan, mutta korona on lisännyt kuluttajien itse tekemiä remontteja ja konekysyntää.

Korjausrakentamisen näkymät ovat hyvät pidemmällä aikavälillä. Rakennuskanta on korjattava energiatehokkaaksi ja pois fossiilisesta energiasta. EU komissiolla on tuore aloite valtavasta Renovation Wave -hankkeesta, jolla korjausrakentamisen määrä Euroopassa kaksinkertaistetaan seuraavan 10 vuoden aikana tavoitteena hiilineutraali Eurooppa. Kuluttajien korjaaminen jatkuu hyvänä, jota tukee mahdollisena elvytystoimena kotitalousvähennyksen nostaminen vuonna 2021.

Rakennuskonevuokraus muille aloille on pienessä kasvussa, vaikka esimerkiksi telinevuokraus kärsii tapahtumien puuttumisesta. Yleisötapahtumien järjestäminen ei ole ollut mahdollista kuluvana vuonna eikä niihin liittyvää vuokrakysyntää ole ollut. Vaikutukset jatkuvat myös ensi vuonna. Vuokrakoneiden käyttö yleistyy jatkuvasti ja niitä käytetään yhä useammissa tehtävissä. Porvoon jalostamon suurseisokin konekäyttö lisää konekäyttöä merkittävästi.

Kaikki vuokrasektorit huomioiden rakennuskoneiden ja -kaluston vuokravolyymi kasvaa tänä vuonna 3 prosentilla (toukokuun ennuste + 1 prosentti). Vuonna 2021 vuokramarkkina pienenee 3 prosenttia, mutta kääntyy vuonna 2022 taas kasvuun (+2 prosenttia). Keskeinen syy on uusien hankkeiden käynnistymisen vähentyminen.

Rakentamisessa käytetään aiempaa enemmän sääsuojia sekä uudis- että korjausrakentamisessa. Telineiden ja suojauskaluston vuokraus kasvaa edelleen muita koneryhmiä enemmän.

Rakennuskoneiden myynti ja tuonti kasvoi viime vuonna prosentilla. Tämän vuoden arviot ovat -20 – -15 prosentin haarukassa. Näkymät ovat hieman kohentuneet kevään odotuksista. Ensi vuonna rakennuskoneiden myynnin arvioidaan kasvavan 5 – 10 prosenttia.

Taulukko: Rakennuskoneiden vuokramarkkinat ja niiden volyymimuutos

 

Lisätietoja:

Markku Riihimäki
toimitusjohtaja
Forecon Oy
040 704 1187
markku.riihimaki@forecon.fi

Pekka Pajakkala
johtava neuvonantaja
Forecon Oy
0400 476 249
pekka.pajakkala@forecon.fi

Juha Ala-Hiiro
johtava asiantuntija
Teknisen Kaupan Liitto
040 197 3414
juha.ala-hiiro@tekninen.fi

  • Koulutuskalenteri
  • Hallitusohjelmatavoitteet
  • Markkinakatsaus