Teräspalvelualan tulevaisuus puntarissa

Julkaistu 11.2.2010 |

VTT, Teknisen Kaupan ja Palveluiden yhdistys ja Teknologiateollisuus ry tutkivat yhdessä alan tulevaisuutta.

Suomalaiset teräspalvelukeskukset toimivat hyvin yhdenmukaisilla liiketoimintamalleilla. Suomalaista teräspalvelualaa viime syksynä tutkinut VTT:n teollisten järjestelmien asiakaspäällikkö Jyrki Poikkimäkiehdottaa, että yritysten pitäisi miettiä, miten erilaisia asiakassegmenttejä palvellaan ja rakentaa tämän mukaiset liiketoimintamallit.

– Enää ei riitä se, että ylläpidetään varastoa ja logistiikkaa. Asiakkaiden tarpeita pitää ymmärtää tarkemmin ja rakentaa toiminta niiden mukaan, Poikkimäki sanoo.

Yksi havainnoista oli myös, että ala palvelee suurin piirtein samalla tavalla niin pk-teollisuutta kuin suuryrityksiä. Tällainen kompromissi on Poikkimäen mielestä johtanut siihen, ettei kumpaakaan ryhmää palvella oikein hyvin.

– Investoinnit, konehankinnat ja esikäsittely pitäisi sopeuttaa asiakkaan tarpeiden mukaan, Jyrki Poikkimäki VTT:stä sanoo.

Asiakastoimialan tuottavuus ei ole noussut

Kone- ja metallituoteteollisuuden tuottavuus ei ole Suomessa kasvanut merkittävästi 2000-luvulla kilpailijamaihin verrattuna. Euroopan unionin sisäisessä vertailussa Suomen tuottavuus ei mahdu 14 parhaan maan joukkoon. Tämä tarkoittaa, että Suomi on jäämässä jälkeen keskeisistä kilpailijamaistaan.

Jotkin asiakasyritykset ovat siirtäneet toimintojaan halvempien kustannusten maihin mutta jättäneet Suomeen edelleen prototyyppien kehittämisen. Tämä suuntaus on huono teräksen toimittajien kannalta, sillä protopaja tarvitsee vain pienen osan siitä teräksestä, mitä kokonainen tehdas tarvitsee.

– Teräspalveluiden asiakkailla konepajateollisuudessa tuotannon henkilökustannukset ovat noin 25 prosenttia tuotannon kokonaiskustannuksista, kun joissakin eurooppalaisissa kilpailijamaissa tuotannon henkilökustannusten osuus on selvästi alle 20 prosenttia. Koska meillä työvoimakustannukset ovat mitä ovat, koko toiminta pitää saada tehokkaammaksi. Tämä merkitsee muun muassa automaatioasteen nostamista tuotantoketjun jokaisessa vaiheessa, Poikkimäki sanoo.

Automaatiotasoa pitää nostaa

Pyöröterästen toimituksessa automaatiotasoa on kyetty nostamaan, muta sen sijaan teräslevyjen toimituksessa se on vaikeampaa. Vaikka automaatiotason nosto on haastavaa, Poikkimäen mukaan siihen ei ole vielä riittävästi panostettu. Tehtävää siis riittää tälläkin osa-alueella.

Selkeä parannuskohde toimittajilla olisi tietojärjestelmissä. Nykyisissä järjestelmissä tietoja syötetään järjestelmiin useinkin moneen otteeseen. Jokainen kerta maksaa, ja lisäksi joka kerta saattaa syötettyihin tietoihin tulla virheitä, joiden korjailu taas maksaa.

Myös tietojärjestelmien nimikkeistössä olisi yhtenäistämistä, sillä kun samaan tuotteeseen tai tavaraan viitataan useilla eri nimityksillä, sekaannukset ovat mahdollisia.

– Toimitusverkostojen päämiehet ovat ainakin viimeiset kymmenen vuotta puhuneet juhlapuhetasolla yhteistyöstä ja verkostojen rakentamisesta. Toisaalta ne ovat kilpailuttaneet hinnat erittäin alas. Kilpailukyvyn kannalta verkostojen rakentaminen ja kehittäminen on kuitenkin oleellista. Esimerkiksi investoinnit ja konehankinnat sekä esikäsittely olisi hyvä sopeuttaa asiakkaan tarpeiden mukaan, Poikkimäki sanoo.

Antti J. Lagus

Julkaisun voi ladata täältä.

  • Hallitusohjelmatavoitteet
  • Markkinakatsaus