Rakennuskonemarkkina kasvaa tänä vuonna kahdeksan prosenttia

Julkaistu 1.2.2011 |

Rakentaminen on Suomessa huonosti koneistettua ja kärsii siksi tehottomuudesta ja henkilöstöpulasta.

Joulukuussa julkaistu rakennuskonealan markkinaselvitys kertoo alan markkinan olevan 2,4 miljardin euron suuruinen. Täksi vuodeksi ennustetaan kahdeksan prosentin kasvua.

Rakennuskoneiden käytön arvo vuonna 2009 oli 2,4 miljardia euroa mutta voisi olla merkittävästi suurempi. Alan ensimmäinen markkinaennuste kertoo talonrakentamisen koneellistamisen olevan vasta puolitiessä.

VTT on nyt määritellyt rakennuskonetoimialan ensimmäistä kertaa toimeksiantajinaan Teknisen Kaupan ja Palveluiden yhdistys ja Rakennuskonepäälliköt ry. Työ tehtiin Tekesin osarahoittamassa hankkeessa. Se tuotti markkinaennusteen, joka annetaan tästä lähtien kahdesti vuodessa, sekä raportin, jossa arvioidaan konealan kehittämisen lähtökohtia muun muassa asiakashaastattelujen pohjalta. Hankkeen johtoryhmän puheenjohtaja Heikki Ojanperän mukaan alan markkina on luultua suurempi ja vakaampi. Myös ymmärrys sen mahdollisuuksista rakentamisen tuottavuustavoitteiden saavuttamiseksi lisääntyy hankkeen myötä kertaheitolla.

Vuonna 2009 rakennuskoneita käytettiin talonrakentamisessa 790 miljoonalla eurolla, ja konevuokrauksen arvo oli 460 miljoonaa euroa. Viimeksi mainittuun lukuun sisältyivät myös rakentamisen ulkopuoliset asiakastoimialat.

– Tässä hankkeessa tätä merkittävää toimialaa lähestyttiin ensimmäisen kerran nimenomaan käytön näkökulmasta, VTT:n asiakkuusjohtaja Pekka Pajakkala toteaa.

Rakennuskonetoimialaan kuuluvat rakennuskoneiden vuokraajat, myynti- ja maahantuontiyritykset, rakennusyritysten kalustokeskukset sekä rakennuskoneiden valmistajat.

Yhä useampi työ tehdään rakennuskoneiden avulla

Yksi rakentamisen prosessien kehittämisen päälinjoista on työn siirtäminen työmailta tehtaisiin ja toinen työmaatyön teollistaminen ja koneellistaminen.

– Palvelua kehittävällä rakennuskonealalla on jo nyt mutta erityisesti tulevaisuudessa aiempaa tärkeämpi merkitys rakentamisen arvoketjussa, Ramirent Finland  Oy:n toimitusjohtaja Kari Aulasmaa arvioi.

Kansainväliset yritykset puolestaan monistavat täällä kehitettävät palvelukonseptit vientiin, mikä helpottaa myös kotimaisen koneenrakennusteollisuuden vientinäkymiä.  Nyt on syytä ajatella isosti eikä rajoittua eilisen työmaakonsepteihin.

Ajatuksen jakaa myös YIT-Kalusto Oy:n toimitusjohtaja Kimmo Karppanen.

– Muutokseen tarvitaan ehdottomasti mukaan asiakas, joka tuntee omat prosessinsa ja etsii toimivimmat uudet ratkaisut, hän toteaa.

Kuhunkin työhön soveltuvien koneiden lisääntyvä kansainvälinen tarjonta on ulottuvillamme. Koneellistamisen mahdollisuudet paranevat edelleen. Muun muassa ongelmat työvoiman saannissa, tuottavuuden kehittämistavoitteet sekä työturvallisuuden parantamistavoitteet ja ympäristövaatimukset tukevat sitä. Muutoksen välineitä ovat muun muassa ict, automaatio, robotiikka, etäohjaus, ennakointi ja palvelut.

RYM Oy:n toimitusjohtaja Ari Ahonen katsoo, että kehitysaskeleet eivät riitä, vaan  nyt pitää uskaltaa harpata.

– Ytimessä ovat uudet liiketoimintakonseptit, jotka avaavat varsinaisen padon, myös viennissä, Ahonen sanoo.

Rakennuskoneala tarvitsee oman roadmapin ja sen mukaisen kehityspolun. Siinä on Ahosen mukaan tilaa niin tutkimukselle kuin asiakasrajapinnan kehityshankkeille. Tähtäin on uuden palvelumarkkinan luomisessa asetettava riittävän pitkälle.

Verkostomaisella rakennuskonealalla monentyyppisiä asiakkaita

Kiinteistö- ja rakennusala on luonnollisesti keskeinen konepalvelualan asiakassektori. Muita merkittäviä ovat teollisuusyritykset, palvelualat sekä julkinen ala. Teollisuus käyttää koneita muun muassa kone- ja laiteasennuksiin, nostoihin, siirtoihin ja huoltotöihin. Palvelualalla tarvitaan koneita esimerkiksi kunnossapitotöihin ja ikkunoiden pesuun. Julkisen alan esimerkkeinä voi mainita vaikkapa katuvalojen vaihtamisen ja katujen hoitotyöt. Yksityiset henkilöt taas hankkivat ja vuokraavat yhä enemmän koneita omiin rakennus- ja remonttitöihinsä.

  • Hallitusohjelmatavoitteet
  • Markkinakatsaus