Varavoimajärjestelmän olemassaolo ei riitä – sen pitää myös toimia

Julkaistu 18.2.2012 |

Teknisen Kaupan ja Palveluiden yhdistys on laatinut suosituksen varavoimajärjestelmien kunnossapidosta.

Teknisen Kaupan ja Palveluiden yhdistys on huolissaan varavoimajärjestelmien kunnossapidon tilasta. Yleinen virheellinen käsitys on, että järjestelmien vähäinen käyttö pitää ne toimintakunnossa. Tämä näkyy valitettavasti myös kunnossapidossa, eikä huoltoon kiinnitetä riittävää huomiota. Muun muassa korroosio ja kosteus vikaannuttavat järjestelmän osia salakavalasti. Ajan mittaan akut tyhjenevät ja herkät osat vanhenevat – ja varavoimajärjestelmä voi kriittisessä tilanteessa pettää.

Suomessa arvioidaan eri aloilla olevan käytössä noin 40 000–50 000 varavoimajärjestelmää, joiden tehtävä on turvata sähkönsaanti valtakunnan verkon syötön katketessa. Teknisen Kaupan ja Palveluiden yhdistyksen mukaan varavoimaa huolletaan valitettavan usein puutteellisesti. Toisaalta on yrityksiä, jotka tiedostavat asian tärkeyden ja hoitavat määräaikaishuollot ja koekäytöt laitevalmistajan käyttöohjeiden mukaisesti alan asiantuntijoita käyttäen.

Vikoja on tiedostettua enemmän

Kymenlaakson ammattikorkeakoulussa tehdyn tutkimuksen mukaan jokaisen kirjatun huoltokäynnin aikana varavoimajärjestelmistä löytyi keskimäärin 1,25 vikaa. Eniten vikoja löytyi jäähdytysjärjestelmistä, käynnistysjärjestelmistä ja polttoainejärjestelmistä. Yleisimmät viat aiheutuivat akkujen, jäähdytysnesteletkujen ja esilämmittimien rikkoontumisista. Nämä kaikki saattavat osaltaan estää varavoimajärjestelmän käynnistymisen tai keskeyttää sen toiminnan.

– Tutkimuksessa oli mukana vain murto-osa maamme varavoimajärjestelmistä. Jos huoltoja laiminlyödään tai huoltomies ei tarkista järjestelmän kaikkia osia, kuinka paljon vikoja lienee tutkimuksen ulkopuolelle jääneissä laitteistoissa. Käynnistyvätkö ne sähköjen katketessa?, Teknisen Kaupan ja Palveluiden yhdistyksen asiamies Jan Sucksdorff kysyy.

Tietoa oikeanlaisesta huollosta ja vastuista

Tutkimustuloksista ja markkinoilta saadusta tiedosta huolestuneena Teknisen Kaupan ja Palveluiden yhdistys perusti asiantuntijatyöryhmän edistämään säännöllistä ja suunnitelmallista kunnossapitoa.

– Totesimme, että järjestelmien haltijat eivät aina tiedosta kunnossapidon laajuutta, tunne vastuitaan tai olettavat vastuiden olevan siirrettävissä. Eli tietoa piti saada lisää. Laadimmekin selkeän suosituksen varavoimajärjestelmien kunnossapidosta, selvitimme kunnossapidon vastuita sekä loimme tarkistuslistan huoltojen sisällön, seurannan ja kattavuuden varmistamiseksi, Sucksdorff kertoo.

Varavoimajärjestelmiä ja niiden komponentteja toimittavat yritykset ovat antaneet asiantuntemuksensa työryhmän käyttöön ja samalla sitoutuneet välittämään tietoa asiasta asiakkailleen. Yhdistys julkaisee aineiston myös omilla verkkosivuillaan sekä ylläpitää suositusta.

– Asia on tärkeä, ja käyttäjien kannattaa ehdottomasti hyödyntää jäsenyritystemme asiantuntemusta, Sucksdorff toteaa.

Vikaantunut tai riittämätön varavoima koituu kalliiksi

Fukushiman ydinvoimalaonnettomuuden ohella myös kotimaassamme riehuneet myrskyt muistuttivat suomalaisia siitä, kuinka haavoittuvainen arkipäivämme voi olla ja kuinka suuri merkitys varavoimajärjestelmillä on poikkeustilanteissa. Järjestelmät varmistavat sairaaloiden ja terveyskeskusten, tietojärjestelmien ja tietoliikenteen kuten matkapuhelinverkkojen toiminnan. Kunnat ovatkin hankkimassa lisää järjestelmiä turvatakseen tärkeät toimintonsa kuten vedensaannin. Samalla myös yksityinen sektori on kiinnittämässä asiaan huomiota. Esimerkiksi kauppojen kylmäsäilytystilat ovat hyvin riippuvaisia sähkön saannista ja kustannukset häiriötilanteissa nousevat nopeasti huomattaviksi.

– Nyt on korkea aika pysähtyä tutkimaan, ovatko varavoimajärjestelmämme riittävät, huolletaanko niitä ohjeiden mukaisesti ja toimivatko ne oikein. Viime kädessä lasku piittaamattomuudesta lankeaa kuitenkin meidän kaikkien maksettavaksi, Sucksdorff sanoo.

  • Hallitusohjelmatavoitteet
  • Markkinakatsaus