EK:n Mustonen: Rupusakki ja kova ydin naimisissa keskenään

Julkaistu 11.5.2012 |

Yhdistyksen kevätkokouksessa puhunut EK:n johtaja Jussi Mustonen sanoi, ettei Kreikasta kannata enää olla huolissaan. – Kreikka on jo menetetty, hän perusteli.

EK:n johtaja Jussi Mustonen oli lupautunut yhdistyksemme kevätkokoukseen puhumaan euroalueen kriiseistä ja Suomesta. Hän joutui aloittamaan vuosien takaa perustellakseen nykyistä tilannetta.

Muutaman vuoden takaista finanssikriisiä taltuttaakseen valtiot turvautuivat valtaviin pelastuspaketteihin, joiden ansiosta koettiin niin nopea nousu kuin vaakaliitokin.

– Pelastuspaketeista seurasi massiivinen velkaantuminen. Sen päälle syntyi eurooppalainen finanssikriisi pari vuotta sitten, minkä ansiosta kukaan ei nyt ennusta jatkuvaa kasvua vaan pikemminkin pohditaan sitä, onko nyt edessä aito w-käyrä, Mustonen selvitti.

Kreikka on jo menetetty

Jos Euroopassa on taloudellinen kriisi, se vaikuttaa myös Yhdysvaltoihin ja Aasiaan negatiivisesti. Samalla tavalla velkakriisi ja finanssikriisi ovat iloisesti naimisissa keskenään, ja soppaan on vielä lisättävä  pöydän alla muhinut kasvu- ja kilpailukykykriisi. Lisäksi Eurooppa on jakautunut kahteen alueeseen: rupusakkiin ja kovaan ytimeen. Rupusakkiin kuuluvat Kreikka, Italia, Portugali, Espanja ja Irlanti.

– Kreikkaan en käytä tässä aikaa, sillä se maa on jo menetetty. Sinne sijoittamamme rahat alaskirjataan jollain tavalla. En usko pelastustoimien onnistumiseen, koska silloin kaiken pitäisi onnistua täydellisesti, Mustonen kuvasi tilannetta.

Kilpailukykykriisin takana taas on kustannusten nousu. Kun katsotaan nimellisiä yksikkötyökustannuksia vuodesta 2000 lähtien, Saksa on saanut ne pidettyä kurissa. Espanjassa, Italiassa ja Portugalissa kulut ovat revähtäneet. Suomi ei huonoin mutta ei paraskaan.

Kilpailukykykriisi näkyy Euroopan sisäisessä epätasapainossa. Niin sanotuille hyville maille – Saksa, Luxemburg, Hollanti, Suomi, Itävalta – on alkanut kertyä saatavaa eurojärjestelmän Target2-tileille, kun muut maat joutuvat rahoittamaan itseään keskuspankin kautta.

– Kuka nyt sitten kantaa riskin ongelmamaiden rahoituksesta? Entä EKP:n ja kovan ytimen maat versus ongelmamaat – vaaditaanko vyönkiristyksiä ja uudistuksia vai päädytäänkö helppoihin pelastuksiin? Entä kumpi kantaa kustannukset velkajärjestelyistä, julkinen vai yksityinen sektori? Jos julkinen, se tarkoittaa esimerkiksi Kreikan tapauksessa meitä suomalaisia veronmaksajiakin, Mustonen huomautti.

Työllisyys parantunut pitkään

Vaikka Suomenkin on sopeutettava rajusti, Kreikan tielle emme joudu.

– Yksi positiivinen signaali, jota media ei ole juurikaan noteerannut, on työllisyyden jatkuva paraneminen viimeisten 2,5 vuoden aikana.

Ongelmallista taas on se, että kasvavien talouksien osuus Suomen viennistä on pieni. Tilannetta tasapainottaa vienti Ruotsiin ja Saksaan.

Hallitusohjelmaa tehtäessä sopeuttamistarpeen suuruus ei Mustosen mukaan ollut tiedossa.

– Mutta se, että hallitus valitsi veronkiristykset, ei ole hyvä kokonaistalouden kannalta. Olisi pitänyt pysyä rakenteellisissa uudistuksissa ja menoleikkauksissa.

Maija-Liisa Ihanus

  • Hallitusohjelmatavoitteet
  • Markkinakatsaus