Vienti lähtee vetämään, investoinnit matavat

Julkaistu 6.5.2014 |

Suomen taloudessa on euroalueen viennin piristymisestä  huolimatta edelleen negatiivinen kierre, kun työllisyyden heikkenemisen myötä kulutus ja investoinnit vähenevät.

Nordean Pasi Sorjonen on vakuuttunut siitä että Euroopan markkinoiden elpyminen piristää ennen pitkää myös Suomen taloutta viennin lähtiessä taas vetämään. Sen sijaan investoinnit – erityisesti rakennus- ja perinteiset investoinnit – ovat laskeneet viimeksi kuluneina kahtena vuonna peräkkäin, eikä elpymistä ole tänäkään vuonna odotettavissa. Suomen talouden toinen ongelmakohta on Sorjosen näkemyksen mukaan yksityisen kulutuksen supistuminen, jonka myös ennustetaan laskevan kuluvana vuonna nyt toista vuotta peräkkäin. Samanlaista tilannetta hän ei muista nähneensä vuoden 1995 jälkeen.

Ekonomisti, kauppatieteiden tohtori Pasi Sorjonen analysoi Suomen talouden tilaa Teknisen Kaupan ja Palveluiden yhdistyksen kevätvuosikokouksessa 23.4. Hän vakuutti, että Suomen vienti alkaa vetää Euroopan markkinan piristymisen myötä. Sen sijaan Teknisen kaupan huoleen teollisuuden investointien käyntiin saamisesta hän ei tuo lohtua. Jotta investoinnit saataisiin kasvuun, tulisi Suomen talouden kasvunäkymien kohentua ja luottamuksen siihen palautua. Suurin rooli on poliittisen johdon ennakoitavissa olevilla päätöksillä ja johdonmukaisella julkisen talouden menoja leikkaavalla talouspolitiikalla, jota ei saisi tehdä tyhjäksi verotusta kiristämällä.

Sorjonen suomiikin Suomen finanssikriisin taltuttamiseen tähän mennessä käytettyä talouspolitiikkaa. Hänen mukaansa julkisen talouden menojen leikkaustarve on virallisen 3 miljardin tavoitteen sijaan ennemminkin 13 miljardia. Hän näyttää kuvaa Julkisen sektorin tuloista ja menoista (kuva ohessa), joissa tuloja kuvaava käyrä on vuoden 2013 alusta muun muassa erilaisten hyödykeverojen ansiosta kääntynyt loivaan nousuun, kun sen sijaan julkisia menoja kuvaava käyrä ei paljon puhutuista sopeuttamisista edes värähdä.

Sorjosen mukaan Suomen talouden tilanne on tällä hetkellä eriskummallinen. Muualla euroalueella ja Pohjoismaissakin on jo havaittavissa selvää kasvua, mutta Suomessa positiivisiin näkymiin ei uskalleta luottaa ja siksi junnataan paikallaan. Taloudellinen kasvu myös Pohjoismaiden sisällä on eriytynyt: BKT:n kasvuvauhdissa Suomi ja Tanska ovat tipahtaneet pohjamudille Suomen pitäessä perää, eikä Suomen tavaravienti ole sitten vuoden 2008 suuren romahduksen toipunut samalla tavoin  kuin muiden Pohjoismaiden. Sama kuvio toistuu investoineissa: Suomi ei ole onnistunut niitä houkuttelemaan muiden Pohjoismaiden tavoin vuoden 2008 jälkeen. Tähän onnettomaan tilanteeseen on tultu perusteettomilla – tuottavuuden kasvun ylittävillä – palkkojen korotuksilla, sekä veroja nostamalla. Ostovoima on kehittynyt huonosti samalla kun Suomen hintojen nousu on ollut EU:n kärkeä.

Sorjosen toive tulevalle hallitukselle onkin johdonmukainen ja ennakoitavissa oleva linja, joka veisi rakennemuutoksen loppuun ja tervehdyttäisi määrätietoisesti mutta asteittain julkisia menoja. Sorjosen provosoimassa keskustelussa otettiin koppi Suomen talouden tervehdyttämisestä myös yrityksille; niiden keskeiseksi tehtäväksi koettiin Suomen viennin rakenteen muuttaminen enemmän kestokulutushyödykkeisiin ja palveluihin painottuvaksi.

Sorjosen (ja samalla Nordean) ennuste BKT:n kasvuksi kuluvalle vuodelle on maltillinen 0,3%, joka on selvästi Valtionvarainministeriön (0,5%) ja Etlan (0,7%) ennusteita varovaisempi.

  • Hallitusohjelmatavoitteet
  • Markkinakatsaus