Kilpailukyvystä kilpailuetuun

Julkaistu 21.9.2013 |

Viime aikoina olemme saaneet todistaa globaalin kilpailun kiristymisestä ja suomalaisten yritysten kannattavuushaasteista. Suomi on menetettämässä yrityksiä ja niiden mukana työpaikkoja ja investointeja. Miten varmistamme suomalaisten yritysten kyvyn pärjätä tässä jatkuvasti kovenevassa kilpailussa?

Jo vuonna 2004 mainosalan konkariKlaus Asanti kiteytti hyvin  aiheesta: ”Usein toimialan kilpailukykytekijät ovat kaikille toimijoille samoja ja imperatiivisia – niiden on oltava kunnossa, jos yleensä aikoo kilpailla.

Kilpailukykytekijöiden hiomisessa on monella yrityksillä jo suuri perushaaste.
Todellinen haaste on kuitenkin kilpailuedun kehittäminen kilpailukyvyn jatkeeksi, sillä kilpailuetu ratkaisee lopullisen menestyksen. Valitettavasti monelta yritykseltä puuttuu näin rakennettu kilpailustrategia ja tämä tietenkin näkyy menestyksessä.”

Tilanne ei kymmenessä vuodessa ole juuri muuttunut. Aalto EE:n toimitusjohtajan, Aalto-yliopiston vierailevan professorin Pekka Mattilan vetämän tutkimusryhmän tuoreen selvityksen (Nordic Institute of Business and Society tutkimus 250 suurimmasta suomalaisesta yrityksestä 21.3.2013) mukaan Suomen talous on hyvin riippuvainen suuryrityksistä, mutta kysynnän, työllistämisen ja investointien painopisteet ovat vähitellen liukumassa Suomen ulkopuolelle.

Tutkimuksen keskeinen havainto on, että liiketoiminnan kasvattamisen ja kehittämisen kannalta tärkeisiin kohteisiin, kuten uusiin tuote- ja palveluratkaisuihin, asiakaskokemuksen parantamiseen ja liiketoimintamallin sekä arvoketjun digitalisointiin, investoidaan suhteellisesti melko vähän. Juuri ne ovat pitkällä aikavälillä ratkaisevia.

Mattilan mukaan suuryritysten investoinnit kohdistuvat kilpailukykyyn pikemminkin kuin kilpailuetuun. Tämä on kansantalouden kannalta merkittävä painopistevalinta – nyt varmistellaan selviytymistä nykytilassa eikä investoida kaukonäköisesti liiketoiminnan uudistumisen kannalta kriittisiin kilpailuetua tukeviin kohteisiin, kuten uusiin ansaintamalleihin, uusiin tarjoomiin ja digitalisointiin.

Omat kokemuksemme vahvistavat Mattilan ja Asantin näkemyksiä. Julkisuudessa käytävä keskustelu rajoittuu liiaksi kilpailukykynäkökohtiin kuten työvoimakustannuksiin ja verotukseen.  Niissä täytyy päästä samalle viivalle parhaimpien kilpailijamaidemme kuten Saksan ja Ruotsin kanssa. Suomesta ei kuitenkaan tule voittajaa kustannustekijöissä, mutta arvon tuottamisessa asiakkaalle meillä on mahdollisuus ottaa lisää markkinaosuutta.

Asiakkaan etu on avain, kun uusia kilpailuetuja luodaan. Tämä edellyttää syvällistä asiakkaan toiminnan ymmärtämistä ja ratkaisujen tuottamista nimenomaan asiakkaan kilpailuedun parantamiseksi. Kilpailuetukeskustelu pitää aktivoida uudelleen ja nostaa asiakashyödyt keskustelun ytimeen muutenkin kuin korulauseissa. Tämä vaatii asiakaslähtöistä ajattelua aina ja kaikessa, kokonaan uudenlaista yhteistyötä, epämukavuusalueella toimimista ja innovatiivista otetta toimittajien ja asiakkaiden väliseen kanssakäymiseen.
Haastamme yritykset ja työmarkkinajärjestöt mukaan uuteen keskusteluun. Miten palautamme kilpailuetujohtamisella yritykset kannattavan kasvun uralle ja investoinnit takaisin Suomeen?

Markku Uitto
toimitusjohtaja, Teknisen Kaupan ja Palveluiden yhdistys ry

Pekka Järvinen
toimitusjohtaja, Algol Technics Oy

  • Hallitusohjelmatavoitteet
  • Markkinakatsaus