BLOGI: Verkkokauppa mullistaa kauppaa – vai mullistaako?

Julkaistu 7.12.2013 |

Pitkin syksyä olemme voineet lukea lehdistä miten Suomen vähittäiskauppa on polvillaan ulkomaisten verkkokauppiaiden edessä. Verkkokauppa uutisoitiin erääksi pääsyyksi SOK:n pääjohtajavaihdokseen. Verkkokauppaa povattiin yhtenä Tiimarin konkurssiin johtaneena tekijänä. Verkkokaupan on myös vaikuttajien toimesta uumoiltu vaikuttavan kauppojen liikepaikkainvestointeihin, kun uutta tilaa ei enää fyysisesti tarvita.

TNS Gallupin vuoden 2013 verkkokauppatutkimuksen mukaan verkkokaupan vuotuinen volyymi Suomessa on noin 10 Mrd € ja kasvua n. 6%. Verkkokaupan osuus koko vähittäiskaupan myynnistä on n. 6%. Valtaosa verkkokaupan ostoista on palveluja: majoituspalveluja, matkoja ja pääsylippuja. Tavarat muodostavat n. 1/3 ostoista ja suurimpia tuoteryhmiä ovat vaatteet sekä erilaiset harrastuksiin liittyvät tuotteet.

Verkkokaupan suurimmat käyttäjäryhmät löytyvät nuorista ja nuorista aikuisista. Vaikka ulkomaista verkkokauppaa pelätäänkin, vain n. 15% verkkokaupan volyymista tällä hetkellä kanavoituu ulkomaisten toimijoiden myynniksi.

Ulkomaista verkkokauppaa ei vielä B2B alalla

Ulkomaisista verkkokaupoista B2B puolella laajaa valikoimaa edustaa mm. Amazon.com. Amazonista saa kaikkea mahdollista autoista kiinteistöhuollon pesuaineisiin, henkilösuojaimiin ja jopa teollisuuden kevyen kunnossapidon tuotteisiin. Amazon on siirtynyt kilpailukenttään, joka perinteisesti on ollut ns. kuvastokauppiaiden kuten Grainger ja Fastenal toimialuetta. Ulkomaisen verkkokaupan keskeisiä esteitä tai hidasteita on teknologian kehittyminen ja siihen liittyvät haasteet niin valikoiman ajantasaisuudessa kuin teknisen tuenkin tarjoamisessa. Myös erilaiset direktiivit ja niiden asettamat velvoiitteet voivat olla hidasteita markkinoiden valloituksessa sekä tietenkin asiakkaiden epäluuloisuus taikka luottamuksen puuttuminen silloin kun puhutaan rahallisesti merkittävistä satsauksista. Myös tiedon oikeellisuus ja takuu saattavat nousta kynnyskysymyksiksi.

Verkkokauppa Suomessa pientä verrattuna naapureihin

Suomessa sähköistysalaa lähellä olevilla toimialoilla ei ole pelkästään verkkokauppaa harjoittavia B2B-toimijoita. B2C-toimijoista mainittakoon Taloon.com ja Netrauta . B2B-verkkokauppaa harjoittavat kylläkin perinteiset sähköteknisten tuotteiden jakelijat eli ns. sähkötukut. Pohjoismaisittain Suomen sähkömateriaalin verkkokauppa on pientä – vain n. 20%, kun se Ruotsissa on n. 40%, Norjassa 50% ja Tanskassa jopa 60%.

Suomen sähkömateriaalin verkkokauppa on siis arvoltaan noin 170 M€.

Mitä etua verkkokaupan käyttämisestä on sitten urakoitsijalle?

Ostotoiminnan tehokkuuden parantamispotentiaalista n. 40% liittyy varsinaisen ostamisen tehottomuuteen ja päällekkäistyöhön. Liian laaja valikoima esim merkitsee päällekkäistä hintaneuvottelua useiden eri toimittajien kanssa, hintojen jatkuvaa päivittämistä, rinnakkaisten toimittajien jatkuvaa kilpailuttamista jne. Resursseja, aikaa ja kustanuuksia kuluu työhön ja toimintoihin jotka käytännössä eivät tuota mitään tai tuottavat vähän. Keskittymällä päivittäistarpeissa sopimustoimittajan verkkokauppaan ja suunnittelemalla sopiva tuotevalikoima sekä hinnoittelurakenne, on hankinnassa mahdollisuus säästää merkittävästi.

Ostotoiiminnan tehokkuuden kehittämispotentiaalin tavoin logistiikan ja varastoinnin alueella on merkittävää säästöpotentiaalia, jossa on mahdollisuus tehostaa toimintaa käyttämällä fiksusti verkkokauppaa ja suunnittelemalla toiminta tehokkaaksi toimitusäärien sekä rekvenssien osalta ja siten optimoimalla myös varastomäärät.

Fiksu käyttää luotettavan toimittajan verkkokauppaa säästääkseen kustannuksiaan ja työaikaansa!

 

Markku Säkö
STK:n puheenjohtaja
Toimitusjohtaja, Rexel Finland Oy

  • Hallitusohjelmatavoitteet
  • Markkinakatsaus