Tekninen kauppa tarvitsee tekniskaupallisia osaajia

Julkaistu 18.3.2020 | Markku Uitto

Teknisessä kaupassa krooninen osaajapula hidastaa alan kasvua ja samalla myös asiakkaiden kasvua. Tilannetta vaikeuttaa edelleen se, että merkittävä määrä osaajia on jäämässä lähivuosina eläkkeelle.

Teknisen Kaupan Liitto teki keväällä 2019 jäsenilleen osaamistarvekyselyn, jonka mukaan suurin rekrytointitarve kohdistui myyntihenkilöihin sekä myynnin- ja markkinoinnin asiantuntijoihin. Seuraavaksi suurin puute oli koneiden ja laitteiden asentajista ja huoltohenkilöistä.

Asentajilta ja huoltohenkilöiltä vaaditaan jatkossa enemmän teknistä osaamista, sillä koneet ja laitteet muuttuvat digitaalisemmiksi.

Koulutustaustan osalta toiveet kohdistuivat AMK-insinööreihin ja ammatillisen teknisen peruskoulutuksen saaneisiin henkilöihin. Seuraavana tulivat diplomi-insinöörit, kaupallisen puolen merkonomit ja tradenomit.

Teknisen alan myynti vaatii myyntiosaamisen lisäksi myös sekä tuotteiden teknistä osaamista että asiakkaiden prosessien tuntemusta. Ihanneprofiili onkin teknisen koulutuksen saanut henkilö kaupallisilla lisäkoulutuksella ja reippaalla asenteella kuorrutettuna.

Teknisessä kaupassa tarvitaan jatkossa entistä enemmän moniosaajia. Opintojen sisällön (niin toisen asteen kuin korkeakoulujenkin) pitäisi olla mahdollisimman vapaasti valittavissa niin, että opiskelija voisi poimia eri opintokokonaisuuksista itselleen hyödyllisimpiä kursseja. Opiskelijavalintoihin pitää saada joustavuutta niin, että opiskelijamääriä voitaisiin nopeasti lisätä niille opintolinjoille, joilla on kysyntää työmarkkinoilla.

Kaikki eivät halua korkeakoulututkintoa. Uusia työntekijöitä tarvitaan myös tulevaisuudessa fyysistä ja manuaalista työtä sisältäviin ammatteihin (esim. asentaja, koneistaja, hitsaaja ja huoltohenkilö). Näitä valmistuu ammattioppilaitoksista, mutta liian vähän. Muun muassa Teknologiateollisuus on laskenut, että se tarvitsee joka vuosi 3200 ammattiosaajaa. Suomalainen koulutusjärjestelmä pystyy tuottamaan vain noin puolet teknologiateollisuudessa tarvittavista osaajista. Etenkin pääkaupunkiseudulle tulisi saada lisää opiskelupaikkoja.

Ammatillisen koulutuksen reformissa oppimisvastuu siirtyi vahvemmin opiskelijalle, mutta 16-18-vuotiaat opiskelijat tarvitsevat monesti vahvempaa ohjausta. Koulussa opiskelijan tulee saada riittävä teoria- ja perusopetus, työpaikoilla tehdään täsmäkoulutus.

Opetusresursseihin tuleekin saada lisää rahaa (hallituksen lupaama ”tulevaisuusinvestointi” 235 m€ vuosille 2020-2023 tulee siis tarpeeseen). Ammatti opitaan käytännön työssä työpaikalla, työnantajan opastamana. Realistista tietoa käsityöläisammateista pitäisi tuoda nuorille ja opiskelijoille. Oppilaitosten opettajat ja opinto-ohjaajat tulisi laajasti velvoittaa tutustumaan yrityksiin ja työelämään säännöllisesti. Tavoitteena tulee olla yritysten ja oppilaitosten kumppanuus.

Oppisopimuskoulutusta käytetään Suomessa varsin vähän, sillä vain 10 % 16–18-vuotiaiden ikäluokasta on oppisopimuskoulutuksessa (vrt. Saksa 60 %). Ammatilliseen perustutkintoon tähtäävää oppisopimuskoulutusta pidetään meillä työsuhteena, jolloin opiskelijalle maksetaan TES:n mukaista palkkaa. Ensimmäistä tutkintoa suorittavan lähtöpalkka voisi olla esim. 30–50 prosenttia ammattityöntekijän tasosta. Tämä lisäisi merkittävästi yritysten kiinnostusta tarjota oppisopimuspaikkoja. Luonnollisesti työpaikkaohjauksen laatuun ja sen valvontaan tulee kiinnittää huomiota.

Oppisopimusjärjestelmä tarjoaisi eläkeikää lähestyville oivan paikan siirtää osaamistaan seuraaville sukupolville toimimalla opinto-ohjaajina.

Teknisen kaupan näkökulmasta oppilaitosten muuntokoulutukseen tulee panostaa aikaisempaa enemmän ja laventaa se koskemaan myös toisen asteen ammattitutkinnon suorittaneita henkilöitä. Muuntokoulutus on erityisen tärkeää aikuisille osaamisvaatimusten muuttuessa.

Työperäisen maahanmuuton helpottaminen mm. hallinnollisten prosessien nopeuttamisella on tärkeää. Vastuun siirtyminen vuodenvaihteessa STM:ltä TEM:lle tuo toivottavasti asiaan vauhtia. Maahanmuuttajien kielikoulutusta on lisättävä, jotta he oppivat nopeasti suomen tai ruotsin kielen alkeet.

Markku Uitto
Teknisen Kaupan Liiton toimitusjohtaja
  • Hallitusohjelmatavoitteet
  • Markkinakatsaus